Voiko lähiopetuksesta leikkaaminen kehittää koulutusta?

Yksi viime vuosien suurimmista kiistelyn kohteista suomalaisessa koulutuksessa on ollut lähiopetus ja siitä leikkaaminen eri koulutusasteilla. Onko lähiopetuksen vähentäminen pelkkä budjettileikkauksista johtuva pakko vai voiko se olla tie uuteen?

Teknologian kehittyminen ja digitalisaatio ovat tuoneet viime vuosina suomalaisiin kouluihin yhä merkittävämpänä osana etä- ja verkko-opetuksen. Kun koulutuksen määrärahoista on leikattu, on samalla säästöjä haettu vähentämällä luokassa tapahtuvaa lähiopetusta miltei kaikilla koulutusasteilla.

Niin opiskelijajärjestöt kuin opettajien ja rehtorien ammattijärjestöt ovat esittäneet useaan kertaan vuosien aikana huolensa leikkauksista. Koulutuksesta leikkaaminen muun muassa vähentää lähiopetusta, minkä koetaan heikentävän koulutuksen laatua.

Onko koulutuksen suunnittelussa mahdollista ajatella kuitenkin niin, että lähiopetuksen väheneminen ei automaattisesti laske koulutuksen tasoa, vaan se voisi olla keino kehittää uutta?

 

Lukiossa luotetaan opettajan läsnäoloon, ammattikoulussa opettajia kaivataan

Perusopetus järjestetään vielä kokonaan lähiopetuksena, sillä perusopetuslaki ei mahdollista etäopetusta. Opetuksessa voidaan kuitenkin hyödyntää etäyhteyksiä luokkatilassa. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus voidaan sen sijaan järjestää osittain tai jopa kokonaan etäopetuksena.

Lukio-opetus voidaan lain mukaan järjestää jo etänä. Luokattomassa lukiossa opiskelijan eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin, vaan kursseja suoritetaan eri jaksoissa opiskelijan valintojen mukaan.

”Jos kurssilla on 40-50 opiskelijaa ja yksi opettaja, ei hänellä jää hirveästi aikaa auttaa yksittäisen opiskelijan pulmassa.”

Myös lukioiden rahoitusta on viime vuosina leikattu. Suomen lukiolaisten liiton SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro kertoo, että itsenäistä opetusta järjestetään silti lukioissa loppujen lopuksi vähän. Muutoksia ovat ennemminkin kurssitarjonnan kaventuminen sekä ryhmäkokojen kasvaminen.

”Opiskelijoita on enemmän per oppitunti, mikä vaikuttaa suoraan siihen millaista opetusta opettaja pystyy henkilökohtaisesti opiskelijoille antamaan. Jos kurssilla on 40-50 opiskelijaa ja yksi opettaja, ei hänellä jää hirveästi aikaa auttaa yksittäisen opiskelijan pulmassa.”

Opiskelijoiden välistä keskinäistä ohjausta ja yhteisöllistä opiskelua ei ole SLL:ssä mietitty ratkaisuna henkilökohtaisen opetuksen vähyyteen, mutta Euro pitää sitä mahdollisuutena tulevaisuuden lukio-opintoihin.

Ammattiin opiskelevat sen sijaan toivovat lisää lähiopetusta. Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry:n vuosi sitten julkaisemassa Amisbarometrissä toiveet opettajan antaman opetuksen lisäämisestä olivat nousseet merkittävästi kahdessa vuodessa.

Sakki ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen toteaa, että etäopetus tai itsenäinen opiskelu ei itsessään ole paha asia. Oleellista on se, miten se toteutetaan. Opetuksessa on oltava mukana opettajan tuki ja ohjaus.

”Onko se sitä, että opettaja antaa sinulle monistenipun käteen ja kaksi päivää aikaa tehdä ne. Tärkeää olisi muistaa, että etäopetukseenkin opettajan täytyy käyttää resursseja valmistaa materiaalit ja opetus. Kun asiaa katsoo isommassa kuvassa, niin opettajaresursseja ei ole monin paikoin tarpeeksi.”

 

 

Tenkasen mukaan kaikille opiskelijoille itsenäinen opiskelu ei myöskään sovi. Jotkut opiskelijat tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta, mutta toisaalta osa oppilaista kykenee paremmin itsenäiseen tahtiin opiskeluun.

Tenkanen korostaa, että ideaali tilanne olisi se, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus valita. Ne, jotka pystyvät itsenäiseen opiskeluun, voisivat opiskella enemmän etänä, ja tukea tarvitsevat opiskelijat huomioitaisiin eri tavalla.

”Opiskelijalla on oltava oikeus lähiopetukseen opettajan kanssa tilanteissa, joissa etä- tai verkko-opinnot eivät suju.”

Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo, että juurikin näin ammattikoulu-uudistuksen myötä on tarkoitus toimia. Uudistuksen avainsana on henkilökohtaistaminen.

”Ajatus on, että opiskelu rakennetaan jatkossa entistä vahvemmin yksilön tarpeista. Jos opiskelijalla on aikaisempaa osaamista ja hän pystyy etenemään nopeasti ja itseohjautuvasti, niin hän voi opiskella näin. Ja jos opiskelija tarvitsee enemmän tukea ja ohjausta, sitä tulisi järjestää. Laki lähtee siitä.”

Lähiopetuksen määrä on viime vuosien aikana laskenut ammattikouluissa, mutta se ei tarkoita suoraan sitä, että oppilaan saama opetus on vähentynyt, Tammilehto vakuuttaa. Hänen mukaansa lähiopetus on ammatillisessa koulutuksessa tärkeässä roolissa, mutta siihen kuuluu myös muuta opetusta, kuten työpaikoilla oppimista.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:ssä nähdään lähiopetuksesta leikkaaminen oppimista ja opiskelijoiden ryhmäytymistä heikentävänä asiana. Koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen kertoo, että etäopiskeluun siirtymisessä kärsivät ne, joilla itsenäisen opiskelun taidot tai opiskelumotivaatio ovat heikot.

”Opettajan ohjausta ja tukea sanotaan olevan myös etä- ja verkko-opinnoissa, mutta onko sitä riittävästi ja aina saatavilla? Opiskelijalla on oltava oikeus lähiopetukseen opettajan kanssa tilanteissa, joissa etä- tai verkko-opinnot eivät suju.”

Lahtisen mukaan tämänhetkiseen tilanteeseen tukea toisivat esimerkiksi erilaiset sähköiset järjestelmät, joita viime vuosina on rakennettu. Alustoilla pystyy verkon kautta muun muassa kertaamaan oppitunneilla käydyt asiat sekä opiskelemaan opiskelijaystäviensä kanssa. Tärkeää olisi myös perusrahoituksen ja opettajamäärän lisääminen.

”Pitäisi myös kouluttaa opettajia, jotta he pystyvät ottamaan uusia opettamistapoja ja -alustoja käyttöön”, Lahtinen lisää.

 

”Yliopistotutkinto ei ole pelkästään kirjekurssi”

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ohjeista siitä, miten paljon lähiopetusta korkeakouluissa tulee järjestää. Korkeakoulut ovat itsenäisiä toimijoita, jotka tekevät ratkaisunsa itse.

Suomen opiskelijakuntien liitto Samok ry kommentoi lokakuussa julkaistussa lausunnossaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden havainneen lähiopetuksen määrän vähentyneen merkittävästi viime aikoina. Opiskelijat kokevat, että heidän saamansa opetus on heikentynyt ja henkilöstö on entistä kiireisempää.

Samokin koulutuspoliittinen asiantuntija Anniina Sippola toteaa, että tämä todennäköisesti pitää paikkansa. Opiskelijamäärä on pysynyt samana, kun henkilöstöä on vähennetty jo noin kuudennes.

Verkko-opetukseen on siirrytty säästöjen myötä yhä enenevissä määrin. Sippola näkee hyvänä asiana, että uutta teknologiaa käytetään ja opinnot monipuolistuvat. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että vähillä resursseilla opettajilla ei välttämättä ole osaamista siirtää opetusta verkkoympäristöön sopivaksi. Sippola korostaa, että verkko-opetukseen ja opettajien osaamiseen olisikin hyvä panostaa nyt yhä enemmän.

”Kyllähän se pakottaa uudelleen miettimään sitä, miten koulutus järjestetään, kun resursseja on vähemmän. On se hieman ikävä tapa kehittää koulutusta, mutta siihen suuntaan se pakottaa.”

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n koulutuspolitiikan asiantuntija Tapio Heiskari on samaa mieltä. Yliopistojen työntekijöiden määrä on laskenut 3000 henkilöllä vuoden 2011 jälkeen. SYL otti myös kantaa lähiopetuksen vähenemiseen marraskuussa.

Heiskarin mukaan opetuksen kehittämistä on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin rahoitusleikkauksista huolimatta.

Heiskari kertoo, että yliopistoissa on mahdollista käyttää erilaisia suoritusmuotoja, mutta lähiopetus koetaan opiskelijoiden keskuudessa tärkeäksi.

”Että yliopistotutkinto ei olisi pelkästään mikään kirjekurssi.”

Lähiopetuksen vähentämiseen on reagoitu pohtimalla verkko-opetuksen uusia mahdollisuuksia sekä panostaen esimerkiksi flippaukseen, eli Flipped Learning -pedagogiikkaan. Flippauksessa ajatuksena on, että perinteisen luento-opetuksen sijaan opiskelijat perehtyvät opetusmateriaaliin ennakkoon, minkä jälkeen asioihin syvennytään opetussessioissa. Tämä voi vähentää lähiopetukseen käytettävää aikaa.

Heiskarin mukaan opetuksen kehittämistä on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin rahoitusleikkauksista huolimatta. Rahoitus kuitenkin vaikuttaa väistämättä kehitystoimintaan.

Opiskelijajärjestöjen edustajien mukaan leikkausten myötä korkeakouluopiskelijat ovat löytäneet entistä enemmän yhteisöllisen opiskelun ja opintopiiritoiminnan niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin.

 

Lähiopetuksen vähentäminen vaatii sopeutumista

Pelkkä lähiopetuksen määrä ei kerro opetuksen laadusta, muistutetaan opetusministeriöstä. Opetusneuvos Birgitta Vuorinen toteaa, ettei valinta lähiopetuksen vähentämisestä johdu aina resurssipulasta. Kyse on pedagogisista ratkaisuista ja siitä, miten osaamista ja oppimista rakennetaan ja luodaan.

”Korkeakoulutuksessa panostetaan avoimiin ja joustaviin opintoihin, ja siihen että opinnot ovat niidenkin saatavilla, ketkä eivät pääse paikalle. Verkko-opetus ei ole pelkästään resurssikysymys. Opiskelijan näkökulmasta se voi olla myös hyvä vaihtoehto.”

Lähiopetuksesta vähentäminen ei ole siis pelkästään leikkauksista johtuva ratkaisu, vaan seurausta opetuksen ja opetusympäristöjen muuttumiseen. Resurssien vähenemisen myötä opetus on helppo siirtää verkkoon, mutta uusi teknologia ja digitalisaatio on tarjonnut tämän vaihtoehdon jo pidemmän aikaan.

Vaikka useimmat koulutuksen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että rahoitusta on leikattu liikaa ja siitä seurannut lähiopetuksen väheneminen on lähes yksiselitteisesti huono juttu, monet heistä myöntävät, että tilanne väistämättä kehittää koulutusta – vaikkakin kielteisen kautta. Muutoksen myötä oppilaitokset ovat pakotettuja hyödyntämään teknologian antamia mahdollisuuksia ja näkemään opetus muunakin kuin luokkahuoneluentoina.

Opiskelijajärjestöillä on mahdollisuus tarttua haasteeseen ja lisätä opiskelijoiden välistä yhteisöllistä opiskelua.

Tärkeää on, että opintojen suunnittelussa huomioitaisiin yksilölliset tarpeet. Jollekin itsenäinen etäopiskelu sopii paremmin kuin toiselle. Jos muutos on pysyvä ja lähiopetusta on jatkossakin vähemmän, tulisi tukea tarvitsevat opiskelijat huomioida yhä paremmin. Koulutuksen on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa, mitä etäopinnot voivat myös osaltaan auttaa, mutta saavutettavuuden on oltava myös opettajan pedagogista apua opiskelijalle.

Opiskelijajärjestöillä on mahdollisuus tarttua haasteeseen ja lisätä opiskelijoiden välistä yhteisöllistä opiskelua. Tähän tarvitaan myös oppilaitosten tukea – esimerkiksi erilaiset verkkoalustat, jossa voi opiskella opiskelijakollegoiden kanssa, tukevat tätä muutosta.

Kaiken kaikkiaan lähiopetuksesta leikkaaminen tarkoittaa sitä, että koulutus ja opetus on nähtävä uusin silmin: niin koulutuksen suunnittelijan, sitä tarjoavan oppilaitosten sekä opiskelijoiden näkökulmasta.

 

*****

Lähteet:

Opetushallitus: perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus. 2018. www.oph.fi.

Opetushallitus: tutkittua tietoa oppimisympäristöistä. 2012. https://www.oph.fi/download/147821_Tutkittua_tietoa_oppimisymparistoista.pdf.

YLE: OAJ: Ammattikoulutuksen lähiopetuksen väheneminen huolestuttaa. 25.4.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9580164.

YLE: Säästöt purevat ammatikorkeakouluissa: opiskelijat opettavat toisiaan. . 30.1.2017.  https://yle.fi/uutiset/3-9427372.

SLL: Lukiolaiset: lukion rahoitus laskemassa – alle 6000 € ei riitä laadukkaaseen koulutukseen. 28.8.2018. http://lukio.fi/lukiolaiset-lukion-rahoitus-laskemassa-alle-6000-e-ei-riita-laadukkaaseen-koulutukseen/.

SAKKI RY: Orpo hei, älä jätä amiksia! 9.8.2018. https://sakkiry.fi/uutiset/orpo-hei-ala-jata-amiksia/.

Amisbarometri. 2017. http://amisbarometri.fi/.

OAJ: OAJ huolissaan koulutuksen rahoituksen laskusta. 28.9.2018. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/lausunnot/2018/oaj-huolissaan-koulutuksen-rahoituksen-laskusta/

SAMOK: Ammattikorkeakoulujen rahoitus riittämätöntä myös ensi vuonna. 5.10.2018. https://samok.fi/lausunnot/ammattikorkeakoulujen-rahoitus-riittamatonta-myos-ensi-vuonna/.

SYL: 130 000 yliopisto-opiskleijaa: missä on koulutuksen arvostus?  17.11.2018. https://syl.fi/suomen-ylioppilaskuntien-liiton-syl-liittokokous-2018-130-000-yliopisto-opiskelijaa-missa-on-koulutuksen-arvostus/.

Helsingin sanomat: FLippaus on yliopisto-opiskelijoiden uusin keino päästä läpi tentistä –miten se tehdään? 27.11.2018. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005912770.html.

Saara-Miira Kokkonen on yhteiskunnallisista teemoista kiinnostunut turkulainen vapaa toimittaja.