Viimeistään tämän kirjan luettuasi kannatat perustuloa – hollantilaiskirjailija osoittaa vastaansanomattomasti utopioiden tarpeellisuuden

Rutger Bregmanin kirja Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman (Atena 2018) argumentoi vahvasti perustulon puolesta ja kuvaa kattavasti maailmalla toteutettujen perustulokokeilujen tuloksia. Kirja kasvaa kuitenkin paljon laajemmaksi puheenvuoroksi siitä, kuinka tarvitsemme utopioita ja kuinka ne voivat muuttua realismiksi.

Olen tutkinut perustuloa jo yli kymmenen vuoden ajan ja luulin tuntevani aiheen läpikotaisin. Silti Rutger Bregmanin kirja onnistui antamaan minulle uutta tietoa. Ja mikä vielä tärkeämpää: kirja avasi näkymän siihen, mikä on pielessä nykyisessä politiikassamme.

Mutta ensin perustulosta. Hollantilaiskirjailija Bregmanin kirja on ollut kansainvälinen bestseller, joka on käännetty yli 20 kielelle. Bregman on puhunut perustulosta kauan ja tuntee aiheensa. Kirjan ajatuksen perustulon järkevyydestä voi kiteyttää tähän lauseeseen: ”Köyhien ongelma on se, että heillä ei ole rahaa.” Jo pelkkä köyhyys laskee ihmisten älykkyyttä ja toimintakykyä. Ihmisten kyykyttämisellä tai aktivoimisella ei saada tuloksia. Sen sijaan vastikkeeton raha vapauttaa ihmisten energiaa rakentamaan omaa tulevaisuuttaan. Maailmalla tehdyt erilaiset perustulokokeilut osoittavat, että perustulon maksaminen ei vähennä työtunteja. Kun jotkut vähentävät työtuntejaan, vastaavasti moni lisää niitä.

Kirja kuvaa perustulon historiaa aina 1800-luvun Iso-Britanniasta alkaen. Järkiargumentit ovat olleet ja ovat vastikkeettoman perusturvan puolella, mutta niitä vastassa on aina olleet moralistiset näkemykset siitä, kuinka köyhät ovat laiskoja ja tyhmiä eikä heille pidä antaa mitään ilmaiseksi. Moralistit ovat voittaneet kerta toisensa jälkeen.

Köyhien ongelma on se, että heillä ei ole rahaa.

Ennakko-odotukseni vastaisesti kirja laajeni suuremmaksi kuin vain perustulon myyntipuheeksi. Kirjassa argumentoidaan myös lyhyemmän työajan, ihmisten vapaan liikkuvuuden ja bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisten mittarien puolesta. Nämä pohdinnat eivät saavuta yhtä terävää tasoa kuin perustuloa käsittelevät kappaleet, mutta toki nekin herättelevät näkemään nykyisen yhteiskuntamme sokeita pisteitä.

Keskeinen ajatus kirjassa on utopioiden tarpeellisuus ja yhteiskunnallisten ajatusten kypsyminen ajassa. Kirjan englanninkielisen käännöksen nimi onkin Utopia for realists. Kirja nostaa esimerkin uusliberalistisesta taloustieteestä, joka oli vielä 1940-luvulla täyttä utopiaa, mutta löi itsensä läpi 1970-luvulla. Kun Milton Friedman ja kumppanit kokoontuivat vuonna 1947 Sveitsin Mont Pèleriniin, olivat he toisinajattelijoita ja altavastaajia. Nyt heidän käsitystä talouden toiminnasta pidetään totuutena. Suomesta hyvä esimerkki vastaavasta toteutuneesta utopiasta on sosialidemokraattien Forssan ohjelma.

Bregman haastaa voimakkaasti nykyisiä vasemmistopuolueita – ja mielestäni me vihreät saamme tuntea kyljissämme saman piikin. Bregman puhuu häviäjäsosialisteista, jotka ovat unohtaneet politiikan tekemisen taidon ja nöyrtyneet vastapuolen argumenttien edessä. He identifioituvat häviäjiin, keskittyvät vastustamiseen ja ovat tappavan tylsiä. Bregmanin mukaan akateemisen vasemmiston suurin synti on se, että siitä on tullut läpikotaisin aristokraattista ja se on kehittänyt käsittämättömän jargonin. Tämä kaikki kuulostaa hyvin tutulta. Bregmanin mukaan häviäjäsosialistien pitää lopettaa piehtarointi omassa moraalisessa ylemmyydessään ja tarjota oma innostava, toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Jokaisen politiikassa mukana olevan pitäisi lukea tämä kirja. Ei pidä nysvätä sote-uudistusten ja tempputyöllistämisten viidakossa, vaan tarjota Suomelle ja maailmalle oikea vaihtoehto tulevaisuudesta, jossa ihmiset ja ympäristö elävät sopusoinnussa ja onnellisina. Poliitikot, tarjotkaa meille utopioita!

Ville Ylikahri on Vihreän Sivistysliiton pääsihteeri. Työn ohessahän toimii aktiivisesti Helsingin kunnallispolitiikassa. Ylikahri on koulutukseltaan historianopettaja ja on perhetynyt erityisesti vihreän liikkeen historiaan sekä perustulokysymyksiin.