Vihreä metropoli

Pääkaupunkiseudun vihreät julkaisivat kunnallisvaaleihin 1988 yhteisen kirjan Vihreä metropoli. Kirjan toimittaja oli Osmo Soininvaara ja kirjoittajina vihreitä kuntapoliitikkoja. Vihreä Tuuma julkaisee otteen kirjan esipuheesta. Kirja on lainattavissa Vision kirjastosta.

Vihreä metropoli -kirjan kansi.

Uusi muuttoaalto on nostanut asuntojen hinnat pilviin. Asumisen kalleus merkitsee korkeaa pääsymaksua. Sitä eivät köyhät pysty maksamaan. Vuokra-asuntojen myyminen omistusasunnoiksi merkitsee lähtöpassia monelle vanhalle stadilaiselle.

Kallio ja Rööperi ovat nousseet kalleimpien kaupunginosien joukkoon. Uusi keskiluokka työntää työläiset pihalle työläiskaupunginosista. Pasilan puuhökkeleiden tilalla kohoavat punatiiliset kerrostalot. Työväestön asuttaman Puu-Käpylän rakennukset säästettiin, mutta peruskorjauksen jälkeen niihin on muuttanut kulttuuriälymystöä.

Osa työväestä on muuttanut radanvarsikuntiin. Monesta duunarin lapsesta on tullut keskiluokkaa. Köyhän vanhuksen kuollessa hänen asuntoonsa muuttaa useimmiten varakas nuori.

Työväen myötä katoaa teollisuus. Meri-Haka rakennettiin Wärtsilän tehtaiden tilalle. Kone ja Sillan alueelle nousee Näkinpuiston kortteli. Separaattoritehtaassa on Hakan pääkonttori. Valmetin telakka lopetti jo, eikä Wärtsilän telakan oleteta jatkavan kuin kymmenen vuotta. Nokian Kaapelitehdas väistyy Ruoholahden tieltä. Pasilan konepajan lähtölaskenta on alkanut. E-liikkeen teollisuus Sörnäisissä on väistymässä konttoreiden ja asuntojen tieltä. Tukon pääkonttori on konttoriväen ensimmäinen linnake Verkkosaaressa. Köyhän Stocka tekee tilaa Pikku-Huopalahden HITAS-taloille.

Enemmistö ry:n kamppailu jalankulkijoiden ja joukkoliikenteen puolesta käänsi Helsingin liikennepolitiikan 70-luvun alussa suosimaan julkista liikennettä. Autoliikenne ei Helsingin niemellä lisääntynyt 70-luvun aikana, vaikka vuosikymmen merkitsi Suomen autoistumista.

Liikennepolitiikan ote on repsahtanut 80-luvulla. Henkilöauton käyttö on nopeasti lisääntynyt. Tiet ovat alkaneet ruuhkautua. Keskusta on ruuhkainen koko päivän.

Kaupunki on suuren liikennepoliittisen linjanvedon edessä: ryhdytäänkö tästä tekemään henkilöautojen kaupunkia suurine moottoriväylineen vai pannaanko ne miljardit joukkoliikenteen kehittämiseen. Tästä päätetään aivan näinä aikoina.

Liikennepolitiikkaa haittaa seudun kuntien täydellinen yhteistyön puute päätettäessä seudun rakenteesta. Se on johtanut työpaikkojen sirottelemiseen kaikkien kaupunkisuunnitteluperiaatteiden vastaisesti niin, että yhä useamman on pakko käyttää autoa työmatkoillaan.

Menneitä virheitä ei voi perua, mutta uusia ei tule tehdä. Kaupunkia rakennetaan vielä ainakin pari vuosikymmentä. Sinä aikana päätetään, millainen kaupunki tästä tulee. Jos kaikki jatkuu niin kuin tähän asti, kaupungin rakenne uhkaa hajota. Päivittäinen elämä tulee olemaan liikenteen täyttämää. Toisaalta monet keskeiset viheralueet ovat uhattuina, siksi seuraavat vuodet ovat niin tärkeätä aikaa.