Tulevaisuuden tekijät

Vihreät ottivat eduskuntavaaleissa merkittävän vaalivoiton. Puolue sai äänimäärässä mitattuna kaikkien aikojen suurimman kannatuksen ja paikoissa eduskuntaryhmä palasi takaisin vuoden 2007 huipputasolle, viiteentoista paikkaan.

Uuteen eduskuntaryhmään valittiin seitsemän täysin uutta kansanedustajaa ja kolme “uusvanhaa” palasi eduskuntaan tauon jälkeen. Ensikertalaisten suuri osuus eduskuntaryhmästä osoittaa, että vihreissä sukupolvi on vaihtunut ja uudet nimet todella onnistuivat lyömään itsensä läpi.

“Olen onnellinen joka ikisen läpimenosta. Kaikki nämä 7 ovat todella lahjakkaita päättäjiä, tulevaisuuden tekijöitä. Enemmän kuin koskaan uusia läpimenijöitä, kaikki alle 40-vuotiaita nousevia tähtiä”, puheenjohtaja Ville Niinistö hehkutti Facebookissa.

Vanhoista edustajista jatkokaudelle valittiin Niinistön lisäksi Jani Toivola, Pekka Haavisto,Johanna Karimäki ja Outi Alanko-Kahiluoto. Eduskuntaan palasivat europarlamentissa pitkään ollut Satu Hassi, Kaakkois-Suomesta takaisin eduskuntaan noussut Heli Järvinen sekä Jyrki Kasvi Uudeltamaalta.

Uusi sukupolvi tulee

Ensikertalaisista eduskuntaan valittiin Helsingistä Antero Vartia, Emma Kari ja Ozan Yanar, Pirkanmaalta Olli-Poika Parviainen, Keski-Suomesta Touko Aalto, Savo-Karjalasta Krista Mikkonen ja Oulusta Hanna Halmeenpää. Keitä ovat uudet vihreät kansanedustajat?

Jo eurovaaleissa hyvän tuloksen tehnyt Antero Vartia keräsi Helsingin vihreistä kolmanneksi suurimman äänisaaliin konkarien Haavisto ja Alanko-Kahiluoto jälkeen. 34-vuotias helsinkiläinen yrittäjä on Ylen vaalikonevastausten perusteella uuden eduskunnan liberaalein kansanedustaja. Vartia nosti kampanjassaan esiin erityisesti talouden ja työelämän teemoja. Yrittäjyyteen liittyvää turhaa byrokratiaa on karsittava, yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava ja työvoiman palkkaamisesta on tehtävä edullisempaa – ilman palkkatason laskemista, Vartia listasi ennen vaaleja.

Antero Vartia kommentoi loistavaa tulostaan vaalivalvojaisissa.
Antero Vartia kommentoi loistavaa tulostaan vaalivalvojaisissa.
Myös Helsingistä läpi mennyt Emma Kari, 31, on ansioitunut Helsingin kuntapolitiikassa. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kari nosti vaaliteemoissaan esiin ympäristönsuojelun lisäksi heikompien oikeuksia sekä tasa-arvoisten peruspalvelujen puolustamista. Ennen vaaleja Kari oli paljon julkisuudessa paperittomien terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Ozan Yanar, 27, meni läpi niukasti. Ero varasijalle jääneeseen Johanna Sumuvuoreen oli tarkastuslaskennan myötä vain 37 ääntä. SDP:n Nasima Razmyarin ohella Yanar on ensimmäisiä ulkomaalaistaustaisia kansanedustajia Suomessa. Vaaleja ennen Yanar nousi otsikoihin vastatessaan räväkästi perussuomalaisten Jussi Halla-ahon väitteisiin maahanmuuttajista ehdokaslistojen täytteenä. Taloustieteilijänä työskennellyt Yanar on keskittynyt etenkin työn taloustieteeseen, kuten työttömyyteen ja palkkaeroihin.

Pirkanmaalla vihreät saivat toisen paikan, kun 34-vuotias tamperelainen Olli-Poika Parviainen nousi Satu Hassin kanssa eduskuntaan. Kuntapolitiikassa kokenut Tampereen apulaispormestari Parviainen on toiminut muun muassa Oras Tynkkysen eduskunta-avustajana ja Tynkkysen jäätyä pois näistä vaaleista hänen ääniään siirtyi todennäköisesti Parviaiselle. Parviaiselle tuttuja ovat monet politiikan teemat, erityisesti koulutus- ja kulttuuripolitiikka.

Touko Aalto valittiin ensimmäiseksi vihreäksi kansanedustajaksi Keski-Suomesta. Aalto, 31, on toiminut Jani Toivolan eduskunta-avustajana. Vihreiden varapuheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen on profiloitunut erityisesti sote-asioiden osaajana sekä perustulon puolestapuhujana.

Toinenkin vihreiden varapuheenjohtajista, joensuulainen Krista Mikkonen, 42, valittiin eduskuntaan. Joensuun kaupunginvaltuutettu, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja sekä Joensuun Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja on vaikuttanut vihreissä jo pitkään. Mikkonen kampanjoi erityisesti laadukkaan koulutuksen ja uusiutuvan energian puolesta.

Oulun vaalipiiristä eduskuntaan valittiin Hanna Halmeenpää, 39-vuotias kuntapäättäjä Kalajoelta. Halmeenpää toimii Kalajoen kaupunginvaltuutettuna ja teknisen lautakunnan jäsenenä. Ammatiltaan hän on biologian ja maantiedon opettaja. Halmeenpää on tullut tunnetuksi Fennovoiman ja Rosatomin Pyhäjoelle suunnittelemaa ydinvoimalaa vastustavanPro Hanhikivi -liikkeen varapuheenjohtajana.

Ristiriitaiset tunnelmat

Vaikka vihreille vaalitulos oli selkeä voitto, on monen ollut vaikea iloita tuloksesta. Keskustan vaalivoittoa povattiin ennakkoon vielä toteutunuttakin suuremmaksi. Puolue nosti paikkamääräänsä 49 paikkaan. Perussuomalaiset nousivat toisiksi suurimmaksi puolueeksi 38 paikalla kokoomuksen jäädessä kolmanneksi. Vasemmiston ja SDP:n heikko tulos on harmittanut vihreiden piirissä.

“Se on vihreiden tavoitteiden kannalta huono asia”, puheenjohtaja Niinistö totesi Vihreälle Langalle.

Eduskunnan keski-ikä laski hieman. Uusien kansanedustajien keski-ikä on nyt 47,3 vuotta. Valituista 14 on alle 30-vuotiaita. Sukupuolijakauma pysyi jokseenkin ennallaan. Uuteen eduskuntaan valittiin miehiä 117 ja naisia 83.

Vaalikeskusteluja dominoi talouspuhe, työllisyys- ja turvallisuuspolitiikka. Puheenjohtajatenttejä seuratessa sosiaalisessa mediassa huudeltiin ahkerasti vaihtelevampien aiheiden perään. Vihreiden nostot, koulutus, ympäristö ja tasa-arvoasiat jäivät julkisessa keskustelussa paitsioon, mutta puhuttivat kyllä ihmisiä kaduilla ja toreilla.

Ennen vaaleja jännitettiin, mitä käy, kun monet konkaripoliitikot (Sinnemäki, Soininvaara) jäävät pois. Gallupit povasivat vihreille varsin vaihtelevia tuloksia. Uusien kasvojen nousu eduskuntaan ilahdutti, mutta toisaalta monessa paikassa lisäpaikat eivät olleet kaukana. Esimerkiksi Uudellamaalla 4:s ja Varsinais-Suomessa toinen läpimenijä jäivät saamatta.

Temaattisesti vihreiden uusista kansanedustajista löytyy monen eri politiikan osa-alueen asiantuntijoita. Antero Vartiaa ennustetaan Osmo Soininvaaran talousnäkemysten manttelinperijäksi, ympäristöpuolen ääntä pitävät varmasti esillä Hanna Halmeenpää ja Emma Kari. Puolueen uudet kasvot ovat uskottavia ja asiantuntevia poliitikkoja.

Vihreät onnistuivat nostamaan asemansa aidosti koko maan puolueeksi, kuten Ville Niinistö tuloslähetyksessä hehkutti. Vihreät saivat ensimmäisen edustajansa Keski-Suomesta. Paikat Savo-Karjalasta, Kaakkois-Suomesta ja Oulusta ovat vihreille tärkeitä. Vetoapua tähän saatiin vaalipiiriuudistuksesta.

Yksi vaalien jälkipyykin suurimmista kysymyksistä onkin ollut Suomen alueellinen jakautuminen. Punavuoren hipstereille ja Kallion punavihreälle kuplalle on vinoiltu rankasti. Toisaalta kulttuuriväki ja vapaamieliset kaupunkilaiset ovat edellisten vaalien tapaan uhkailleet kilvan muuttaa maasta ja irtisanoutuneet konservatiivisempaan suuntaan askeleita ottaneesta Suomesta. Jako maaseudun ja kaupunkien välillä tuntuu vain kasvaneen. Vaalivoitostaan huolimatta keskusta ei saanut Helsingistä kuin yhden paikan.

Hallitusneuvotteluja pyritään pitämään pika-aikataululla. Perusporvarihallitus vaikuttaa tulevaisuuden, yhdenvertaisuuden ja ympäristön kannalta uhkaavalta eivätkä muutkaan skenariot ole vihreiden tavoitteiden kannalta erityisen houkuttelevia. Niinistö on todennut puolueen olevan kiinnostunut hallitusneuvotteluista, mutta yhteistyökumppaneiden löytyminen vaikuttaa vaikealta. Nähtäväksi jää, miten vihreät tulevaisuuden tekijät onnistuvat rakentavaan yhteistyöhön menneisyyteen tähyilevien konservatiivien kanssa.

Minna Manninen

Minna Manninen on tamperelainen kirjoittaja ja opiskelija.