Tulevaisuuden kunta on alusta

Kuntien rooli ja tehtävät ovat uudistumassa. Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus viedään maaliin, siirtyvät monet tärkeät palvelut kunnista maakuntiin. Myös osa kuntien rahoituksesta siirtyy maakuntavaltuustojen vastuulle. Pian valittavat uudet kunnanvaltuustot joutuvatkin miettimään roolinsa monilta osin uusiksi.

Kunnan ja sen tarjoamien palvelujen merkitys arjessa ei kuitenkaan katoa minnekään. Tulevaisuuden kunta on elinvoimakunta. Elinvoima on vetovoimaa ja työpaikkoja, mutta myös yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja viihtymistä. Vetovoimaa lisäävät seikat, kuten vaikkapa kunnan yleinen hyvä ilmapiiri ja asukkaiden viihtyvyys eivät ole vain mielikuvia, vaan niiden puolesta on tehtävä töitä. Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä arjen ilmastoteot tehdään kunnissa.

Kuntien vastuulla ovat tulevaisuudessakin myös monet jokapäiväiset ja lähellä olevat asiat, kuten muun muassa päiväkodit, koulut, kulttuuripalvelut, liikuntapaikat ja työllisyyden edistäminen. Lisäksi kuntien tehtävänä on jatkossakin myös erilaisten ihmisiä kohtaavien vaikeuksien ennaltaehkäisy, eriarvoisuuden vähentäminen ja esimerkiksi terveyserojen kaventaminen. Nämä ovat uuden kunnallispolitiikan ytimessä ja toisaalta juuri niitä asioita, joissa erot kuntien välillä voivat olla suuriakin. Jo nyt on nähtävissä kuntakentän jakautuminen niihin kuntiin joissa tapahtuu ja niihin joissa jumitetaan paikoillaan tai yritetään lähinnä selviytyä.

Maakunnille siirtyvät kuntien tehtävät ovat niitä, joissa valtion ohjaus on ehkä kaikkein tiukinta. Kyse on suurista rahoista, mutta tarkan sääntelyn vuoksi valtuustojen tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa niiden käyttöön ovat olleet vähäiset. Kuntiin jäävät tehtävät puolestaan ovat niitä, joissa luovuudelle on enemmän sijaa.

Edustan vihreitä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk) vetämässä parlamentaarisessa työryhmässä, jossa olemme muotoilleet visiota tulevaisuuden kunnaksi. Olemme laatineet työryhmässä myös erilaisia skenaarioita siitä millaiset kunnat jatkossa pärjäävät ja miten ilmastonmuutoksen, globalisaation, siirtolaisuuden ja digitalisaation kaltaiset globaalit megatrendit vaikuttavat kuntiimme. Suomen kuntakenttää ravistelevat myös mm. kaupungistuminen ja maaseudun autioituminen sekä väestön ikääntyminen. Jos jokin asia epävarman tulevaisuuden keskellä on varmaa niin se, että muutokset etunojassa vastaanottava ja uusia ratkaisuja hakeva kunta todennäköisesti myös pärjää paremmin.

Aivan keskeistä tulevaisuuden kunnalle on olla mahdollistaja, alusta. Fraasi on kulutettu puhki mutta se on edelleen ajankohtainen. Mahdollistaminen tarkoittaa niin asukkaiden hyvän elämänlaadun ja onnellisuuden, kuin ekologisen kestävyyden ja alueen taloudellisen elinvoimankin edistämistä.

Valtion näkökulmasta kuntiin suhtaudutaan kuitenkin usein siten, kuin ne olisivat samasta muotista. Tällöin valtuustot eivät välttämättä saa valjastettua kuntiensa yksilöllisiä voimavaroja parhaimmalla mahdollisella tavalla käyttöön. Kunnat ovat niin erilaisia, ettei sama sapluuna yksinkertaisesti voi toimia yhtä hyvin kaikkialla. Valtion ei ainakaan pitäisi asettaa uusia esteitä kuntien poluille. Suomen perussuomalaisimpana kuntana tunnettu Kihniö ei ole maahanmuuttajien työllistäjänä tunnettu Närpiö, tai Tampere ei ole Turku.

Olisi tärkeää löytää jokin kunnille lisää siimaa antava tapa kokeilla uutta.

Suomeen on peräänkuulutettu kokeilulainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kunnille paremmat mahdollisuudet kokeilla erilaisia tapoja järjestää palvelunsa ja toimintansa. Tällaisen yleistasoisen lain osalta on kuitenkin törmätty perustuslain tulkintaan, joka käytännössä estää sen käyttöönoton. Olisi kuitenkin tärkeää löytää jokin kunnille lisää siimaa antava tapa kokeilla uutta.

Kuntien joustavien kokeilumahdollisuuksien lisäksi olisi tärkeää, että valtuutetut uskaltaisivat olla rohkeita. Työryhmässämme asiantuntijana toimiva kuntatutkija Jenni Airaksinen on todennut osuvasti, että jarrumiesten ja -naisten sijaan kuntiin tarvitaan nyt sellaisia päättäjiä, jotka uskaltavat olla muutoksentekijöitä ja nähdä kuntiin kohdistuvan mullistuksen mahdollisuutena. En voisi olla enempää samaa mieltä. Näitä ihmisiä onneksi löytyy lähes kaikista puolueista.

Politiikan tehtävä ei ole päättää mikä ihmisestä tekee onnellisen, mutta hyvä kunta mahdollistaa meille kaikille monia hyvän elämän kannalta merkittäviä asioita. Emme saa päästää kuntia taantumaan passiivisiksi ajopuiksi vaan meidän on annettava niille riittävät mahdollisuudet toimia. Nyt kuntiin kohdistuvien leikkausten, maakuntauudistuksen ja markkinat edellä tehtävän soteuudistuksen keskellä tässä riittää vielä tehtävää. Ja korjattavaa.

Olli-Poika Parviainen

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu. Hän toimi myös kaupungin apulaispormestarina vuosina 2011-2015.