Tulevaisuuden kouluissa opitaan kylissä

Koulussa ei enää istuta hiljaa luokkahuoneissa opettajaa kuunnellen, vaan oppimisympäristöt mahdollistavat vuorovaikutteisen oppimisen uuden opetussuunnitelman hengessä. Miten suomalaisia kouluja tällä hetkellä suunnitellaan? Arkkitehti Hilla Rudanko pohtii puheenvuorossaan oppimisympäristöjen suunnittelun muutosta ja tulevaisuutta.

 

Uusi opetusuunnitelma haastaa koulurakennuksen

Suomalainen kouluarkkitehtuuri on ollut korkeatasoista koko historiansa ajan. Koulurakennuksen arvot rinnastuvat suomalaisen peruskoulun arvoihin. Tasa-arvo, yhteisöllisyys ja kunkin oppijan huomioiminen ihmisenä ovat olleet arkkitehtien ihanteina vuosikymmenestä riippumatta. Viime vuosina koulujen suunnittelusta on kuitenkin tullut erityisen mielenkiintoista. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2016 alkaen, ja niiden tulkinta on haastanut myös oppimisympäristöjä uudistumaan. Koulurakennuksen odotetaan toimivan muutoksen alustana. Opetussuunnitelman uudistus korostaa lasten yksilöllisyyttä ja aktiivista omatoimista oppimista. Siten erilaisten oppijoiden, ryhmässä toimimisen ja vaihtelevan tilankäytön huomioiminen on tärkeää myös tilan suunnittelussa. Opettaja ohjaa oppilaita joustavammin kuin ennen, usein yhteistyössä toisten opettajien kanssa.

 

Yhdessä opetellen

Arkkitehteina olemme päässeet tutustumaan opetussuunnitelman perusteisiin hiljalleen yhdessä käyttäjien kanssa. Opetussuunnitelman perusteet eivät suoraan ohjaa koulurakennusten suunnittelua, mutta uusien koulujen arvot ovat johdettavissa opetussuunnitelmasta kussakin kunnassa ja kouluhankkeessa yksilöllisesti. Jokaisessa uudessa koulussa tärkeitä perusarvoja ovat kuitenkin tilan terveellisyys, turvallisuus, tasa-arvoisuus ja monikäyttöisyys.

Koulun arkkitehtuuri saisi inspiroida ja kannustaa tutkimaan koulua itseään sekä maailmaa koulun ympärillä.

Oppilaat eivät aina toimi samankokoisessa ryhmissä, vaan ryhmätyötä tehdään pienissä ja suurissa ryhmissä vaihtelevasti. Tilan tulee siis olla muuntuvaa ja jaettavissa eri kokoisille ryhmille. Koulun arkkitehtuuri saisi inspiroida ja kannustaa tutkimaan koulua itseään sekä maailmaa koulun ympärillä. Oppimistilana toimii rakennusten lisäksi myös ympäröivä luonto.

 

Kurkistus tulevaisuuden kouluihin


Näkemyksemme kouluympäristön tarpeista ja tarvittavan kehityksen suunnasta on syventynyt, kun arkkitehtitoimistomme on päässyt viime vuosina suunnittelemaan useita uusia koulurakennuksia erityisesti pääkaupunkiseudulle. Koulut ovat pääsääntöisesti suurempia yksiköitä kuin aiemmin ja niissä toimii useita ikäluokkia sekä muita käyttäjäryhmiä: peruskoulun eri asteet, päiväkoti, leikkipuisto, liikuntatoimi, nuorisotoimi, erilaiset kerhot ja iltakäyttäjät.  Näiden ryhmien tarpeiden yhteensovittaminen on uuden koulun suunnittelun ensimmäinen tehtävä. Yhteisessä talossa jokainen käyttäjä voi saada käyttöönsä monipuolisemmat tilat, kun tilaa suostutaan jakamaan ja käyttämään vuorotellen.

Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen

 

Oppikylissä

Kohteissamme koulutila on yleensä jäsennelty neljän tai viiden oppilasryhmän yhteisiin kotialueisiin, joilla on kunta- tai koulukohtaisesti oma nimitys. Sipoossa koulussa puhumme oppikylistä, Vantaalla oppimisalueista. Oppikylän sisällä sijaitsee erilaisia oppimisen tiloja: perinteisen luokan kokoisia huonetiloja, pieniä ryhmätyönurkkauksia sekä laajempia avoimia alueita. Oppikylän sisällä tilat avautuvat yleensä ovilla tai siirtoseinillä toisiinsa, jotta tilojen kokoa voidaan muunnella. Kalustus vaihtelee: pöytien ja tuolien lisäksi tiloissa on pehmeitä kalusteita, mattopintaa ja verhoja. Eri kunnissa ja kouluissa linjataan eri tavoin tilan avoimuudesta: toisaalla suositaan avoimempaa ja toisaalla huonemaisempaa tilajakoa. Kaikkialla huolehditaan hyvästä akustiikasta ja muunneltavuudesta eli käyttö- sekä muuntojoustosta.

Muuntojoustolla tarkoitetaan tulevien vuosikymmenten tarpeiden ennakoimista.

Käyttöjoustolla tarkoitetaan päivittäisen tai viikoittaisen käytön monipuolisuutta, eli vaikkapa iltakäyttöä opetustiloissa tai usean eri oppilasryhmän yhteisiä vuorottaiskäytössä olevia tiloja. Muuntojousto puolestaan tarkoittaa tulevien vuosikymmenten tarpeiden ennakoimista: koulurakennus voi joskus muuttua aivan toiseen käyttöön tai laajentua, ja tämä tulisi huomioida esimerkiksi laajennussuunnan valinnalla jo taloa rakennettaessa.

 

Muutos jatkuu

Oppikylät tuntuvat toimivalta tulkinnalta uuden opetussuunnitelman tiloista: koulu on yhteisö, jossa on helppo kokoontua yhteen mutta myös välillä vetäytyä keskittymään omaan soppeensa.

Uuden opetussuunnitelman perusteiden tulkinta ei kuitenkaan ole vielä valmis. Muutosta tehdään yhdessä käyttäjien kanssa keskustellen ja suunnitelmia kehittäen. Parhaat koulurakennukset kuuntelevat käyttäjää myös rakennettuina: niitä voi tulevina vuosikymmeninä muokata palvelemaan vielä ennakoimattomia tulevaisuuden tarpeita ja näin myös edistää kestävää kehitystä ja rakentamista koulumaailmassa.

Arkkitehti Hilla Rudanko kirjoittaa oppimisympäristöistä ja niiden muutoksesta tilojen näkökulmasta. Rudangon luotsaama arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen suunnittelee koulurakennuksia tulevien vuosikymmenten tarpeisiin.