Tavallinen ja tunnollinen ajattelu

Tarvitsemme elämässä yhä enemmän loogisen ajattelun taitoja, joita filosofia ja elämänkatsomustieto opettavat, kirjoittaa Maria Salonen puheenvuorossaan uskonnon opetuksen uudistuksesta.

Julkisuuteen on noussut keskustelu uskonnon opetuksen uudistamisesta ja filosofian ja elämänkatsomustiedon asemasta opetussuunnitelmassa. On tärkeää ja optimismia herättävää, että vihdoin puhutaan henkisistä arvoista koulussa.

Filosofia ja elämänkatsomustieto eivät pohdi vain ihmisen sisäisyyttä ja moraalipsykologiaa, vaan myös ympäröivän sosiaalisen todellisuuden vaikutuksia niihin. Näissä oppiaineissa moraaliset ongelmat perustellaan tosiasioilla ja loogisella päättelyllä, ei vetoamalla uskonnollisten tai psykologisten tunteiden tuottamaan varmuuden tunteeseen. Elämänkatsomustieto ja filosofia antavat tietoa ja lisäävät ymmärrystä myös uskontojen historiasta ja merkityksestä.

Yleissivistykseen kuuluu tuntea ja tietää suurista maailmanuskonnoista, mutta tarkemmat tunnustukselliset opit ja selitykset voi saada oman kirkkonsa piirissä – näin osa uskonnon opetukseen varatusta ajasta voitaisiin käyttää ajattelua jalostavan elämänkatsomustiedon ja filosofian opetukseen.

Nuorille ihmisille tulisi opettaa ajattelun ja päättelyn taitoja, erityisesti koska elämme entistä epävarmemmassa, taloudellisestikin järkkyneessä  maailmassa ja erilaisten uskonnollisten ja muiden arvojen keskellä.

Yhdysvaltalaisen filosofin ja psykologin John Deweyn (1859-1952) mukaan ihminen vierastaa epävarmuuteen liittyvää rauhattomuutta ja turvautuu melkein mihin tahansa päästäkseen siitä eroon: liian aikaisiin arvioihin, todistusaineiston tulkitsemiseen oman kannan mukaiseksi, asioiden pitämiseen selvinä. Kun ajattelu kiirehtii selvyyteen, se voi turvautua liian helposti varmuuden tunteeseen.

Erityisesti pitkäaikainen altistuminen epävarmuudelle ruokkii viehtymystä turvallisuuteen ja yksinkertaistuksiin, haluun välttyä tältä epävarmuudelta ja siihen liittyviltä uhkilta. Lopulta se voi viedä dogmaattisuuteen tai vastuuttomaan riippuvuuteen, laiskuuteen ja kyynisyyteen. Kun katsoo ympärilleen, ennustus ei tunnu kaukaa haetulta.

Loogista päättely- ja perustelukykyä olisi hyvä alkaa harjoitella mahdollisimman aikaisin, mieluiten jo ennen lukiota, jotta laiskan ja helpon ajattelun varaan heittäytyminen ei olisi niin houkuttelevaa. Tässä tunnollinen ajattelu peittoaa tavallisen. Tunnollinen ja tarkka, tieteellinen ajattelu esimerkiksi filosofisessa perinteessä tarkoittaa, että pelkkä uteliaisuus, tarve ja pyrkimys ratkaista ongelmia on kasvanut älylliseksi kiinnostukseksi. Se estää kiirehtimästä johtopäätöksiin ja yrittää etsiä uusia näkökulmia ja ajatuksia. Tällaiselle ajattelulle pitäisi antaa kasvualaa jo nuorena.

Tieto on keino yrittää tehdä maailmaa ja sen epävarmuutta järjestelmällisemmäksi ja selkeämmäksi. Tiedon ja ajattelun avulla voidaan kehittää parempia menetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi ja arvokkaiden asioiden vaalimiseksi. Tieto erilaisista uskonnoista ja maailmankuvista ja mahdollisimman nuorena hankitut ajattelun ja perustelun taidot filosofiassa ja elämänkatsomustiedossa antavat hyvän pohjan ymmärryksen kasvattamiselle.

 

Lähde:
John Dewey (1929): Pyrkimys varmuuteen: tutkimus tiedon ja toiminnan suhteesta. Suomentanut Pentti Määttänen. Gaudeamus 1999.

Maria Salonen on ollut vaihtelevasti aktiivinen Vantaan Vihreissä noin viidentoista vuoden ajan.  Elämänmuutoksen myötä hänestä tuli keski-ikäisenä valtiotieteiden maisteri tutkimussuuntauksenaan lapsuuden sosiologia. Salonen on myös toiminut pitkään freelance-toimittajana.