Olen maahanmuuttomyönteinen, mutta…

Paul Collier (2013) Exodus: How Migration is Changing Our World. Oxford: Oxford University Press. 309 s.

Sopiva määrä maahanmuuttoa on taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvää ja kannatettavaa niin lähtömaille, vastaanottaville maille kuin maahanmuuttajille, on Paul Collierin Exodus-kirjan keskeinen viesti. Mutta mikä on se sopiva määrä ja keitä ovat sopivat maahanmuuttajat?

Taloustieteen valtavirran mukaan maahanmuutto on yleensä taloudellisesti myönteinen asia, jolla ei ole suuria vaikutuksia valtaväestön taloudelliseen asemaan lukuun ottamatta vähiten koulutettua väestöä, joka saattaa kärsiä kiristyneestä työpaikkakilpailusta ja laskevista palkoista. Tulkinnat maahanmuuton sosiaalisista vaikutuksista ovat sen sijaan paljon kirjavampia.

Köyhimmät eivät muuta

Exodus on kunnianhimoinen yritys luoda kokonaiskuva kansainvälisten muuttoliikkeiden globaalista dynamiikasta. Kirjan perusasetelma on selvittää millä tavoin kansainväliset muuttoliikkeet vaikuttavat lähtömaihin, vastaanottaviin maihin ja maahanmuuttajiin. Käytännössä kirjassa pohditaan köyhimpien ja rikkaimpien maiden välistä muuttoliikettä.

Collierin tausta on köyhien maiden taloudellisen ja poliittisen kehityksen sekä kehitysavun tutkimuksessa, joka selittää kirjan painopisteen. Työkseen hän toimii taloustieteen ja yhteiskuntapolitiikan professorina Oxfordin yliopistossa. Hän on ollut myös tutkimusjohtajana Maailmanpankissa.

Paul Collier: Exodus
Paul Collier: Exodus

Teoksen lähtökohta on hyvin perusteltu, sillä köyhistä rikkaisiin maihin muuttaneiden osuus kansainvälisistä muuttajista on noussut viime vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että määrällisesti merkittäviä muuttoliikkeitä tapahtuu runsaasti myös taloudellisesta edellytyksiltään melko samankaltaisten alueiden sisällä, jotka ovat usein myös maantieteellisesti lähellä toisiaan. Näitä Collier ei juuri käsittele.

Kaikkein köyhimmät eivät muuta, Collier muistuttaa. Ne muuttavat joilla on siihen varaa. Suomessakin usein toistettu käsitys, että auttamalla köyhiä nousemaan köyhyydestä vähennetään muuttoalttiutta, ei pidä paikkaansa. Se lisää sitä, sillä silloin entistä useammalla on mahdollisuus pyrkiä lisäämään hyvinvointiaan muuttamalla vauraampaan maahan.

Kulttuuri vaikuttaa

Collierin mukaan yleisten sosioekonomisten tekijöiden lisäksi maahanmuuttajien lähtömaan kulttuurilla on merkittävä vaikutus heidän sopeutumisessaan uuteen maahan. Kulttuuri on maahanmuuttajalle samanaikaisesti sekä hidaste että mahdollisuus.

Yhtäältä maahanmuuttajat saavat vaikutteita uudesta ympäristöstä, jota kautta esimerkiksi heidän työnsä tuottavuus kasvaa. Toisaalta heidän kulttuurinsa hidastaa heidän sopeutumista uuteen maahan, etenkin jos samasta maasta tulleita on paljon ja kulttuurierot ovat suuria. Kotimaahansa palatessaan he voivat kuitenkin monin tavoin edistää kotimaansa elämää uusien vaikutteiden avulla.

Lähtömaiden osalta on tärkeää huolehtia, ettei liika muutto tyhjennä sitä tärkeistä inhimillisistä resursseista. Tämä on erityisen olennaista pienille maille. Vastaanottavissa maissa tulisi huolehtia puolestaan valtaväestön hyväksynnästä maahanmuutolle, sillä se on tärkeää onnistuneelle kotoutumiselle.

Maahanmuutolle rajoituksia

Collier päätyy useista eri syistä kannattamaan rajoitettua maahanmuuttoa ja etsimään tasapainotilaa, jossa pyritään maksimoimaan niin lähtömaiden, vastaanottavien maiden kuin maahanmuuttajien saamat hyödyt. Hän kannattaa erilaisia pisteytysjärjestelmiä ja varoittaa laajamittaisen perheenyhdistämisen haitallisuudesta. Sen sijaan turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoa hän pitää ehdottomana edellytyksenä sivistysvaltiolle.

Tarkkaa reseptiä maahanmuuton hallinnalle Collier ei lopulta esitä, mutta hän mainitsee keskeisiä seikkoja, joita siinä tulisi huomioida. Maahanmuutolle tulisi asettaa määrällinen katto, maahanmuuttajat tulisi valikoida, maahanmuuttajien kotoutumista tulisi edistää lukuisin eri keinoin ja dokumentoimattomille maahanmuuttajille tulisi tarjota mahdollisuus lailliseen oleskeluun. Näille neljälle peruslähtökohdalle esitetään lisäksi useita tarkempia rajauksia.

Exodus on tyylilajiltaan populaari tietokirja ja missioltaan poleeminen puheenvuoro. Kirja on saanut varsin ristiriitaisen vastaanoton. Vahvimmillaan teos on köyhien maiden tilanteen analyysissä. Sen sijaan länsimaiden maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoiden analyysi on kevyempää. Collierin ymmärrys esimerkiksi monikulttuurisuuspolitiikoista toistaa populaaria kritiikkiä kulttuurisen erilaisuuden tukemisen haitallisuudesta, mutta ei huomioi sen rajoittumista vain tietyille elämänalueille.

Collierin kirja on tärkeä ja kiinnostava puheenvuoro kansainvälistä muuttoliikkeistä, joka puutteistaan huolimatta nostaa esiin tärkeitä globaaleja kysymyksiä kansainvälisten muuttoliikkeiden taloudellisista, poliittisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Mikäli aihepiirin tutkimus on entuudestaan vierasta, niin ensimmäiseksi lukukokemukseksi en sitä suosittele. Siihen soveltuu paremmin jo viidennessä painoksessa oleva ja laajalti oppikirjana käytetty Stephen Castlesin, Hein de Haasin ja Mark Millerin The Age of Migration.

Tuomas Martikainen

Tuomas Martikainen on Siirtolaisuusinstituutin johtaja. Hän tutkimuksensa ovat käsitelleen uskonnollista etnistä monimuotoisuutta, maahanmuuttajien uskonnollista toimintaa ja kotoutumista.