Mitä on vihreä koulutuspolitiikka miljardivaatimusten takana?

Vihreiden valtuuskunta hyväksyi puolueelle uuden koulutuspoliittisen ohjelman marraskuun lopussa. Vihreä Tuuma tutustui ohjemaan ja kysyi ohjelmatyötä vetäneeltä Inka Hopsulta, mitä vihreät linjasivat ja mikä puolueen linjassa muuttui.

Kaupunginvaltuutetut Inka Hopsu Espoosta ja Riina Lumme Turusta vetivät vihreiden koulutuspoliittista työryhmää, joka kirjoitti uusiksi vihreiden koulutuslinjaukset. Edellinen ohjelma oli vuodelta 2014, mutta uudelle ohjelmalle nähtiin tarvetta, sillä neljässä vuodessa koulutuspolitiikassa on tapahtunut paljon, erityisesti hallituksen tekemien leikkausten takia. Myös sisällöllisiä muutoksia oli tarpeen tehdä. Esimerkiksi varhaiskasvatus on uudessa ohjelmassa sisällytetty entistä selkeämmin osaksi koulutusjärjestelmää.

Vihreät ovat profiloituneet koulutuksen puolustajiksi jo monen vuoden ajan. Vihreiden viestin kärki on ollut hallituksen koulutusleikkausten peruminen. Nytkin ohjelman yhteydessä julkistettiin erikseen ohjelmaa viestinnällisempi toimenpidepaketti, jossa vaadittiin miljardin euron lisäpanostusta koulutukseen. Inka Hopsu haluaa kuitenkin korostaa sisältöjä:

– Toivoisin keskustelua koulutuksen kehittämisestä. Ohjelmassamme on monta uutta avausta, kuten koulutuksen tulevaisuusfoorumin perustaminen, ilmastoasioiden ottaminen poikkileikkaavasti kaikkeen koulutukseen mukaan tai esitys esiopetuksen ja 1-2-luokkien uudistamisesta nykyistä joustavammaksi alkuopetuksen kokonaisuudeksi, jossa lapset voisivat edetä kehityksensä ja oppimisensa mukaan.

Totta kuitenkin on, että koulutukseen on kohdistettu merkittäviä säästöjä yhteensä noin 900 miljoonan euron verran. Siksi täytyy puhua myös rahasta. Hopsun mukaan säästöt ovat näkyneet kaikkein eniten ammatillisessa koulutuksessa:

– Jatkuvasti tulee viestiä tilanteista, joissa ammattioppilaitoksessa opiskelevan nuoren kouluviikko alkaa torstaina ja loppuu perjantaina. Lähiopetus on jouduttu ajamaan säästöjen takia minimiin. Samalla ihmetellään, miksi niin moni putoaa opinnoista pois. Tämä tilanne on saatava korjattua.

Koulutukseen on kohdistettu merkittäviä säästöjä yhteensä noin 900 miljoonan euron verran.

Ohjelmassa on uusia avauksia myös korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan. Konkreettisimpana on ehdotus tiede- ja innovaatioministerin salkun perustamisesta. Ehdotus erillisestä ministeristä tuli Tieteen ja teknologian vihreiltä. Ohjelmassa mainittujen perustelujen mukaan viran perustaminen osoittaisi, että Suomi on aidosti kiinnostunut tieteen ja tutkimuksen kehittämisestä.

Ohjelman hyväksyminen ei ollut kokonaan yksimielinen, vaan puoluevaltuuskunta myös äänesti joistain linjauksista.

– Varhaiskasvatuksen osalta kaikki vihreät haluavat korostaa kunnallisen palvelun tärkeyttä, mutta osa valtuuskuntaa olisi halunnut kieltää yksityiset, voittoa tavoittelevat päiväkodit kokonaan. Ohjelmaan jäi tästä kuitenkin lievempi muotoilu. Myös oppivelvollisuusiän nostamisesta äänestettiin.  Tässä noudatettiin puoluekokouksen linjaa, eli ensin meidän pitää taata kaikille laadukas toisen asteen koulutuspaikka ja vasta sitten puhua muodollisesta oppivelvollisuusiän nostosta, kertoo Hopsu.

Koulutus ymmärretään ohjelmassa laajasti ja jatkuvan oppimisen ajatus tulee vahvasti esiin. Kirjastoille esitetään pidempiä aukioloaikoja, ja lapsille harrastustakuuta. Keskeisimmäksi viestiksi nousee kuitenkin koulutuksen tasa-arvo. Vihreät lisäisivät tasa-arvoa kaikilla asteilla: varhaiskasvatuksen, lukion ja ammattioppilaitosten pitäisi olla maksuttomia, peruskoulujen välistä ja koulujen sisäistä eriytymistä pitäisi vähentää ja korkeakouluopiskelijoiden tulisi saada riittävä opintotuki. Vihreät haluavat antaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden oppimiseen.

 

Riina Lumme, Pekka Haavisto ja Inka Hopsu.

 

Ville Ylikahri on Helsingin työväenopiston rehtori ja Vihreän Sivistysliiton entinen pääsihteeri. Työn ohessa Ylikahri toimii aktiivisesti Helsingin kunnallispolitiikassa ja hän on koulutukseltaan historianopettaja.