Maakuntauudistuksessa kokonaisuus katoaa riitelyn alle

Harva poliittinen päätös herättää yhtä paljon poliittisia intohimoja kuin maakunta- ja sote-uudistus. Harva asia Suomessa on myöskään vaikutuksiltaan yhtä iso. Uudistuksessa siirrellään miljardeja euroja ja kymmeniätuhansia työpaikkoja. Samalla siirtyy valtaa. Siksi uudistuksen alkuperäiset tavoitteet tuntuvat kadonneen osaoptimoinnin alle.

Keskusta haluaa maakuntahallinnon, kokoomus valinnanvapauden. SDP ja Vihreät arvostelevat oppositiosta käsin uudistuksen joka käännettä. Isot kaupungit vastustavat vallan ja budjetin vientiä pois heiltä. Yksityiset lääkäriyhtiöt näkevät bisnesmahdollisuuksia.

Tässä tilanteessa on vaikea löytää keskustelun keskeltä villakoiran ydintä: Suomen kunnat ovat keskimäärin aivan liian pieniä yksiköitä vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusterveydenhuollon tulee toimia paremmin, jotta erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kasvaisi. Useimmissa Euroopan maissa on hallinnossa kolme vaaleilla valittua tasoa: kunta, maakunta ja valtio, kun taas Suomessa maakunnan tason päätöksenteko on hukkunut epämääräisiin kuntayhtymiin.

Näihin haasteisiin on lähdetty etsimään uudistuksilla ratkaisua. Se on hyvä pitää mielessä, vaikka valittuja malleja, yksityiskohtia tai aikataulua pitäisikin huonoina.

Samalla kun maakunnat syntyvät, syntyy ”Tulevaisuuden kunta”. Tämä on yhtä tärkeä asia kuin uudet maakunnat ja siksi halusimme nostaa juuri tulevaisuuden kunnan tämän teemanumeromme keskiöön. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että jatkossa kunnat voivat keskittyä elinvoiman luomiseen ja sivistykseen? Viekö sote-uudistus paineen kuntaliitoksilta?

Vaikka moni asia on edelleen maakunta- ja soteuudistuksessa auki, tuomme tässä numerossa tutkijoiden, poliitikkojen ja asiantuntijoiden näkökulmia tähän historialliseen uudistukseen. Toivottavasti näistä asioista puhutaan kuntavaalikentillä.

Ville Ylikahri on Vihreän Sivistysliiton pääsihteeri. Työn ohessahän toimii aktiivisesti Helsingin kunnallispolitiikassa. Ylikahri on koulutukseltaan historianopettaja ja on perhetynyt erityisesti vihreän liikkeen historiaan sekä perustulokysymyksiin.