Koulutuksen tulevaisuus muuttuvassa maailmassa

 

Suomalainen koulutus on kokenut kovia muutoksia viime vuosina. Alati muuttuvat vaatimukset työelämässä ja globalisaation aiheuttamat muutokset pakottavat koulutuksen mukautumaan tulevaisuutta varten. Miten tämä näkyy koulutuksen eri asteilla ja miten koulutuksessa tulisi ottaa huomioon globalisoituvan maailman muutokset?

Historiallisen suuret koulutusleikkaukset ovat koskeneet kaikkia koulutusasteita, aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Opiskelijoiden on täytynyt tottua opiskelemaan entistä enemmän itsenäisesti samalla kun yhä nuoremmat oppilaat tasapainoilevat jatkuvasti muuttuvien opiskelu- ja työvaatimusten kanssa.

Globaalit ilmiöt – kuten esimerkiksi teknologian kehitys, ilmastonmuutos ja siirtolaisuus – muuttavat maailmaa ennen näkemätöntä vauhtia, jonka takia on lähes mahdotonta ennustaa millainen maailma tulee olemaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Näin ollen on myös vaikea ennustaa millaista koulutusta ja työvoimaa tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa. Kun sekä maailma että koulutus muuttuvat samaan aikaan kovaa vauhtia, näemmekö mihin suuntaan olemme menossa nykyisten päätösten valossa?

Tässä teemanumerossa haluamme pohtia koulutuksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa: millainen tilanne on nyt, mitä meidän tulisi ottaa huomioon arvioidessamme koulutuksen kehityssuuntaa, voiko jo tehdyistä päätöksistä syntyä myös jotain hyvää? Käsittelemme koulutusta monesta eri näkökulmasta ja kysymme miten esimerkiksi ammattikoulut ovat sopeutuneet vuoden takaiseen reformiin? Tarkastelemme  voiko lähiopetuksesta karsiminen edistää koulutuksen kehittämistä sekä millaista on opiskella akateemisessa maailmassa, jossa tutkimukseen perustuvan opetuksen on korvannut osaamislähtöinen opiskelu. Tutkimuksen mukaan kymmenen vuoden päästä joka neljäs helsinkiläinen lapsi puhuu suomen lisäksi myös toista kieltä kotonaan – miten alati kasvava monikulttuurisuus tulisi ottaa huomioon koulutuksen suunnittelussa? Entä voisiko meillä olla myös toinen mahdollinen malli koulutuksen rahoittamiselle? Miten otamme koulutuksessa huomioon ilmastonmuutoksen, joka vaikuttaa jokaisen yksilön elämään ja tulevaisuuteen merkittävästi?

Pohdittaessa koulutusta tulisi myös pysähtyä kysymään, kuinka haluamme kasvattaa lapset ymmärtämään maailmaa ympärillään?

Globalisaatio on tuonut maailman tapahtumat lähemmäksi arkielämäämme kuin koskaan ennen teknologian tuodessa ne puhelimien, tablettien ja tietokoneiden näytöille. Tämä on syytä ottaa huomioon, kun pohdimme suomalaisen koulutuksen tulevaisuutta, koska median uudet muodot altistavat sekä lapset että aikuiset ylitsevuotavalle tiedon määrälle. Pohdittaessa koulutusta tulisi myös pysähtyä kysymään, kuinka haluamme kasvattaa lapset ymmärtämään maailmaa ympärillään? On tutkittu, että 9-vuotiaista 80 prosenttia seuraa mieluiten aikuisille suunnattua mediaa. Median erilaiset käyttömahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti, joten on vaikea kuvitella maailmaa, jossa lapset eivät altistuisi kuulemaan yhteiskunnallisista ja kansainvälisistä aiheista.

Yksi mahdollisuus on panostaa globaalikasvatukseen, jonka avulla oppilas voi paremmin ymmärtää ja käsitellä maailmaa ympärillään. Globaalikasvatuksessa keskustellaan globaalien syy-seuraussuhteiden merkityksestä paikallisella tasolla ja oppilaita kannustetaan tarkastelemaan maailmaa asettumalla toisen asemaan. Globaalikasvatuksen arvot ja tavoitteet on lisätty vuoden 2016 uuteen opetussuunnitelmaan ja monet kansalaisjärjestöt ovat panostaneet vapaaehtoisuuteen perustuvaan globaalikasvatukseen, mutta silti sen toteutus on edelleen ikävä kyllä tilannekohtaista ja opettajien resursseista riippuvaisia.

Globaalikasvatuksessa keskustellaan globaalien syy-seuraussuhteiden merkityksestä paikallisella tasolla ja oppilaita kannustetaan tarkastelemaan maailmaa asettumalla toisen asemaan.

Nykyiset koulutuspäätökset eivät vaikuta ainoastaan lähivuosiin. Koulutuksen – oli se sitten hyvää tai huonoa – laatu vaikuttaa seuraaviin sukupolviin merkittävästi muovaten Suomesta joko globaalia vastuuta kantavan tai lyhytnäköisiin sijoituksiin panostavan yhteiskunnan. Koulutuksen pitää pystyä mukautumaan globalisoituvan maailmaan muutoksiin mutta myös selittämään niiden syitä. Globaalikasvatuksen lisäksi tarjoamme tässä teemanumerossa monia muita koulutukseen liittyviä näkökulmia, joiden avulla voimme saada paremman käsityksen koulutuksen tarpeista tulevaisuudessa. Kestävään, avoimeen ja ennen kaikkea vastuulliseen yhteiskuntaan tähtäävä koulutus mahdollistaa paremman pohjan vielä tuntemattomille tulevaisuuden muutoksille.

*****

Lähteet:

Patti M. Valkenberg, ”Children´s Responses to the Screen”, 2004
OPS 2016: https://www.oph.fi/ops2016/perusteet

 

Anna Lundén on Opintokeskus Vision viestinnän suunnittelija ja vieraileva Vihreä Tuuman päätoimittaja. Lundén  on tutkinut ja työskennellyt globaalikasvatuksen parissa ja uskoo sen olevan merkittävässä roolissa tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa.