Koodaajat kaikkien asialla

Suurin osa IT-projekteista epäonnistuu, erityisesti mammuttihankkeissa budjetit paukkuvat. Tuuma selvitti, voisivatko avoimet tietojärjestelmät säästää verovaroja ja auttaa luomaan parempia julkisia palveluita.

Harvalla työpaikalla pärjätään ilman tietotekniikkaa. Tietokone on yhä useammalle se tärkein sorvi, jonka takkuillessa työ seisoo.

IT on myös kiinteästi läsnä hyvin monessa julkisessa tehtävässä, mikä näkyy myös kuntien budjeteissa. Kuntaliiton mukaan vuonna 2010 tietotekniikkaan käytettiin noin kolmannes enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa, yhteensä 827 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan myös valtion osuus, päästään noin 1,7 miljardiin euroon. Asukasta kohti laskettuna tämä tekee noin 320 euroa vuodessa.

Kyse on siis merkittävästä verovarojen käytöstä. Huolta aiheuttaa se, millaisiin hankkeisiin nämä rahat on kohdistettu.

Varsinkin, kun asiantuntijoiden mukaan IT-projekteilla on paha tapa mennä mönkään. Erään arvion mukaan jopa kaksi kolmesta IT-projektista epäonnistuu. Ja mitä suurempi hanke, sen varmempaa on, että budjetti ei pidä.

Kallis aina parempi?

Ykköset ja nollat saattavat maksaa enemmän kuin seinät. Esimerkiksi HUS:n sosiaali- ja terveyshuollon tietojärjestelmähanke Apotin 335-430 miljoonalla – vaihteluväli jo kertoo IT-budjetoinnin vaikeudesta – rakentaisi jopa viisi Keskustakirjastoa.

Tästä ei pidä päätellä, etteikö julkisia tietojärjestelmiä pitäisi uudistaa. Päinvastoin.

Monty Widenius on tunnetuimpia kotimaisia avoimen lähdekoodin puolestapuhujia. Hän on yksi avoimen MySQL-tietokannan perustajista, ja työskentelee nykyään sen perillisen MariaDB:n sekä IT-investointeja jakavan Open Ocean Capitalin leivissä.

Wideniuksen mielestä avoimen lähdekoodin suurin hienous on paitsi siinä, että se toimii joustavasti eri laitteissa ja käyttöjärjestelmissä, myös tulevaisuuden tarpeiden huomioimisessa.

– Kehitys ei ole siitä kiinni, mitä tarvitset juuri nyt, Widenius korostaa.

Julkisen sektorin IT-kehityksen osalta Widenius ei säästele sanojaan. Wideniuksen mukaan viranomaiset tarttuvat liian herkästi helpoimmalta vaikuttavaan ratkaisuun ja hyppäävät suuren toimittajan kelkkaan. Perusteena ovat yleensä tekniset toiminnot, joita promotaan välttämättöminä.
– Viranomaiset eivät usko, että avoin lähdekoodi olisi yhtä hyvä kuin kallis vaihtoehto. Esimerkiksi Ruotsin poliisilla oli avoimen lähdekoodin projekti, joka haluttiin päivittää. Konsulttina käytettiin Oraclen asiantuntijaa, joka sitten lausunnossaan suositteli valitsemaan Oraclen tietokannan. Ja niin poliisiviranomainen vaihtoi toimittajaa, Widenius manaa.

Hitaasti edeten

Terveydenhuollon osalta Apotti on saanut merkittävästi palstatilaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Mikko Huovila ei kiistä sektorin heikkoa lähtötilaa.

– Terveydenhuollossa osa kuntien järjestelmistä pohjautuu 1990-luvun, jopa 1980-luvulla pystytettyihin ohjelmistoihin. HUS:llä voi olla yksittäisiä MS DOS -pohjaisia järjestelmiä vielä käytössä. Apotin olisi tarkoitus korvata juuri niitä.

Hän kuitenkin puolustaa valtakunnallisia IT-hankkeita kansainväliset vertailut kestäviksi projekteiksi. Suomeen on pitkään ja hartaasti rakennettu sähköistä potilastiedon arkistojärjestelmää, joka on tarkoitus ottaa käyttöön julkisessa terveydenhuollossa ensi vuoden syyskuuhun mennessä.

Laki edellyttää, että tämän potilastietoarkiston rajapinnat ovat auki, jotta kunnat ja yksityiset lääkäriasemat pystyvät synkronoimaan omat järjestelmänsä siihen.

– Jokaiselle suomalaiselle syntyy elinikäinen potilaskertomus. Jos menen Leville laskettelemaan ja katkaisen koipeni, paikallinen lääkäri näkee tietoni. Tieto minulle tehdyistä toimenpiteistä kulkee takaisin pääkaupunkiseudulle, Huovila havainnollistaa.

Hänen mukaansa tilanne on edennyt näin hitaasti, koska Suomessa tiedon laatuun on panostettu enemmän kuin esimerkiksi Virossa.

– Suomessa on määritelty tosi tarkkaan se, missä muodossa tiedon pitää olla. Kun tieto on yhdenmukaista, sitä voidaan hyödyntää paremmin.

Epäselväksi jää, kuinka paljon nopeammin olisi päästy etenemään, jos ohjelmistot olisi tehty avoimella lähdekoodilla.

Eriytyneiden virastojen systeemit

Kunnat sen sijaan hoitavat omat IT-järjestelmänsä itse. Helsingin kaupungilla tietotekniikkapäällikkö Markku Raition tehtävänä on varmistaa, että tietotekniikka kehittyy kaupungin linjausten mukaisesti.

Järjestelmien kirjo on valtava. Helsingin kaupungilla on käytössä vähintään 595 tietojärjestelmää, mikä ei ihmetytä Raitiota.

– Kaupungilla on 35 virastoa, jotka hoitavat yli viittäsataa lakisääteistä tehtävää. On vaikea kuvitella, että kahden eri sektorin työtä voisi tehdä samalla sovelluksella.

Raitio tiedostaa toimittajaloukun ongelman. Hän katsoo, että julkisella puolella ohjelmien yhteensopivuus on tärkeintä.

– Perusjärjestelmiin pitäisi saada avoimet rajapinnat, joka mahdollistaisi uutta luovan kehitystyön ja irrottautumisen toimittaja-ansasta.

Avoimet rajapinnat onkin noteerattu kaupungin keskeisissä ohjelmissa. Keväällä valmistuneessa valtuustostrategiassa todetaan, että “Helsinki kehittää palveluprosesseja ja teknisiä rajapintoja avoimuuden, saavutettavuuden ja yhteensopivuuden periaatteiden mukaisesti.”

Tietoa avoimen lähdekoodin käytöstä kunnissa ei ole helppo löytää. Kuntaliitto kertoo, että vuonna 2010 neljässä viidestä kunnista vähintään yksi tällainen ohjelma käytössä. Tämä ei vielä kerro juuri mitään.

Helsingin osalta Raitio ei osaa sanoa, kuinka monta avoimen koodin ohjelmistoa kaupungilla on käytössä. Usealla sektorilla niillä kuitenkin työskennellään, sillä Raition mukaan Helsingin ICT-ekosysteemi on muuttumassa avoimemmaksi, kiitos kaupungin päättäjien. Avoimia kehittäjäyhteisöjä on otettu mukaan kaupunkipalvelujen kehittämiseen, ja avointa dataa on tarjolla.

Helsinki Region Infoshare tarjoaa avointa tietoa Helsingin seudusta.
Helsinki Region Infoshare tarjoaa avointa tietoa Helsingin seudusta.
Perusedellytys on, että avoimet ohjelmistot pääsevät mukaan tarjouskilpailuihin. Kaupungin tietotekniikkaohjelmaan onkin kirjattu, että “avoimen ja suljetun lähdekoodin ohjelmistoja kohdellaan hankinnoissa teknologianeutraalisti”.Raitio silti toteaa, että kuntasektorin perusohjelmistojen osalta kilpailua kaivattaisiin lisää. Widenius tuntee hyvin avointa lähdekoodia tarjoavien yritysten liiketaloudellisen arjen.

– Yleensä avoimen lähdekoodin projektit lähtevät hyvin liikkeelle. Mutta varat eivät riitä bisneksen laajentamiseen ja niin hankkeet kuolevat.

Widenius suosittelee myös julkista sektoria panostamaan omaan osaamiseen ja palkkaamaan kotimaisia ohjelmoijia, eikä syytämään miljoonia kalliisiin lisenssimaksuihin.

– Kustannussäästö olisi ainakin 70 prosenttia, mikäli avoimen lähdekoodin ylläpitoon ja kehitystyöhön palkattaisiin väkeä. Lopputuloksena olisi myös parempi tuote.

Tilastojen valossa valtio on hivenen vahvistanut omaa osaamistaan. Ulkoisten IT-palvelujen ostaminen väheni vuonna 2011 ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen.

Raitio ei suoralta kädeltä innostu ajatuksesta.

– Tämä on yksi mielipide asiaan. Toinen puoli kolikkoa on se, että koodaajia täytyy pystyä ohjaamaan, Raitio toteaa.

Monty Wideniuksen mukaan ratkaisuja on tarjolla, jos vain halua löytyy.

– Suomesta löytyy kyllä osaajia. Esimerkiksi Nokialta on vapautunut suuri määrä ohjelmoijia, jotka vain odottavat tilaisuutta näyttää kyntensä.

Antti Möller on viestintäasiantuntija ja vihreä varavaltuutettu Helsingistä. Hän toimi ajatuspaja Vision koordinaattorina ja Vihreän Tuuman päätoimittajana vuodesta 2012 tammikuuhun 2014. Möller on valmistunut Helsingin yliopiston historian laitokselta ja toimii myös freelancer-toimittajana.