Hallitus vesittämässä kestävän kehityksen tavoitteet

Vihreä Tuuma lähti selvittämään mitä kunnianhimoiset YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tarkoittavat Suomelle. Tuuman haastattelema Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen on huolissaan hallituksen kunnianhimon puutteesta tavoitteiden toimeenpanossa. Mitkä ovat kestävän kehityksen tavoitteet? Miten Suomi kipuaa kestävän kehityksen mallimaaksi?

 

Kunnianhimoiset tavoitteet julki

 

YK hyväksyi syyskuussa 2015 Kestävän kehityksen agendan (Agenda 2030), jonka avulla rakennetaan yhdessä kestävän kehityksen arvoille pohjautuva, ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin turvaama maailma. ja se tuli voimaan 1.1.2016. Agenda pohjaa YK:n vuosituhattavoitteille, jossa kahdeksan tavoitteen avulla oli tarkoitus puolittaa köyhyys, parantaa terveyttä ja edistää tasa-arvoa vuoteen 2015 mennessä. Kestävän kehityksen agenda on kuitenkin edeltäjäänsä kunnianhimoisempi.

Agendan ytimessä on 17 tavoitetta, jotka on jälleen jaoteltu tarkentaviin 169 alatavoitteeseen. Lisäksi agenda antaa välineitä toimeenpanoa varten sekä agendan toteutumisen seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Kestävä kehityksen 17 tavoitetta ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia, mutta niissä on huomioitu sovellettavuus eri maissa. Toimeenpanosta vastaa kunkin maan hallitus.

Tavoitteet pitävät sisällään keinoja paremman huomisen mahdollistamiseen. Niillä pyritään mm. köyhyyden ja eriarvoistumisen poistamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja turvallisen yhteiskunnan sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistamiseen.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
Kuva: YK-liitto, The Global Goals for Sustainable Development

Maailman johtajat eivät ole koskaan aikaisemmin sitoutuneet näin laajoihin tavoitteisiin. YK:n yleiskokouksen päätökset, kuten esimerkiksi Kestävän kehityksen agenda, eivät kuitenkaan velvoita jäsenmaitaan toimiin, vaan ovat ainoastaan suosituksia.

YK:n Kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumissa tarkastellaan vuosittain agendan toteutumista. Jokaisessa foorumissa käsitellään viittä agendan tavoitetta ja YK:n jäsenvaltiot voivat halutessaan esitellä oman vapaaehtoisen toimenpidesuunnitelmansa. Suomi esitteli omansa heti ensimmäisten joukossa heinäkuussa 2016.

Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen, joka oli mukana esittelemässä Suomen raporttia viime kesänä YK:ssa, on iloinen siitä, että näinkin laaja sopimus on saatu aikaan.

”Jos Agenda 2030 tavoitteet todella toteutuvat, on maailman tila parantunut huomattavasti! Tärkeää on, että valtiot ymmärtävät myös ryhtyä toimeen tavoitteiden edistämiseksi.”

 

 

 

 

Suomen askeleet kestävän kehityksen mallimaaksi

 

Suomen kestävän kehityksen suuntaviivat on linjattu “Suomi, jonka haluamme 2050” -yhteiskuntasitoumuksessa. Se on Suomen kansallinen tulkinta toimintaohjelmasta. Sitoumus laadittiin Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa vuonna 2013, mutta päivitettiin keväällä 2016 vastaamaan Agenda 2030:n tavoitteita. Suomessa työ YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta pohjaa tälle sitoumukselle.

Suomen ympäristökeskuksen ja Demos Helsingin yhdessä toteuttama hanke Avain 2030 :n tarkoitus oli selvittää Suomen lähtötaso kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuksessa. Tutkimuksen mukaan, Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, mutta sijoituksemme laskenut lähes kaikissa osioissa. Haasteita on erityisesti eriarvoistumiseen ja työllisyyteen sekä ilmastokysymyksiin liittyvissä tavoitteissa.

Tutkimuksen mukaan tavoitteet saavutetaan, mikäli panostetaan energiaa ja luonnonvaroja hyödyntävään vihreään talouteen, vähennetään yhteiskunnan eriarvoistumista ja tehdään päätöksiä tutkittuun tietoon perustuen sekä avoimeen koulutukseen ja korkealaatuiseen tutkimukseen panostaen.

 

Kansainväliset selvitykset: Suomi on kärkimaiden joukossa, mutta parantamisen varaakin löytyy

 

Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitattiin valtioiden lähtökohtia tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Bertelsmann-säätiön tekemän selvityksen mukaan Suomella on yhdessä Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Sveitsin kanssa parhaimmat edellytykset saavuttaa omalta osaltaan YK:n kestävän kehityksen agendan tavoitteet. Selvitykseen valittiin 34 OECD-maata ja niiden joukossa Suomi ylsikin miltei kärkisijoille monien tavoitteiden osalta näyttäen esimerkkiä muille köyhyyden torjunnassa ja PISA-tuloksissa. Hälyttävää kuitenkin on, että erityisesti ympäristö- ja energiatavoitteissa Suomi jää häntäsijoille: mm. energiaintensiteetti on Suomessa vain Viroa ja Islantia parempi. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat Suomessa OECD-keskiarvoa suuremmat.

OECD:n indikaattorien mukaan Suomi täyttää tai on lähellä täyttää 13 tavoitetta 73 alatavoitteesta. Tämä on OECD:n asteikolla hyvä. Monissa vertailuissa parhaiten menestyväksi listattu maa Ruotsi täytti 19 tavoitetta 73 alatavoitteesta.

Vaikka Suomi kuuluukin kestävän kehityksen kärkimaihin, ei maamme voi tuudittautua ajatukseen, etteivät YK:n tavoitteet vaatisi toimenpiteitä ja muutoksia myös Suomelta. Kestävän kehityksen mallimaaksi kipuavan Suomen tuleekin panostaa aktiivisesti toimeenpanotyöhön.

”Tavoitteiden saavuttaminen on Suomelle erittäin mahdollista, kunhan työhön laitetaan tarpeeksi resursseja.”, Lappalainen alleviivaa.

 

Tavoitteena hiilineutraali, tasa-arvoinen ja osaava Suomi

 

Avain2030-hankkeen tutkimustulosten avulla Suomi julkaisikin ensimmäisten joukossa heinäkuussa 2016 oman vapaaehtoisen toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma sai paljon kiitosta erityisesti rohkeudestaan tuoda esille vahvuuksien ohella myös heikkoudet ja haasteet. Se valoi toivoa kestävän kehityksen parissa toimiviin organisaatioihin siinä, että valtiomme ottaa tavoitteet tosissaan.

Myös kestävän kehityksen toimikunnassa istuva Rilli Lappalainen allekirjoittaa tulkinnan:

”Tämä oli Suomelta rohkea avaus kestävän kehityksen työn puolesta. Muun muassa EU voisi ottaa Suomesta mallia!”

Syksyllä 2016 valtioneuvosto alkoi pääministeri Sipilän johdolla ja kestävän kehityksen toimikunnan avulla valmistella virallista toimeenpanosuunnitelmaa, selontekoa siitä, miten Suomi saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. Selonteossa listattiin Suomen haasteet ja ratkaisut kestävän kehityksen tiellä.

Selonteko julkaistiin 2.2.2017 ja se tuotti pettymyksen monelle.

Lappalainen on huolissaan Suomen kyvystä ja sitoutuneisuudesta saavuttaa YK:n agenda 2030:n tavoitteet ajoissa: “Suomen lupaavan alun jälkeen virallinen toimeenpanosuunnitelma on kunnianhimoton ja esittää vain muutamia uusia avauksia. Osa näistä on myös kestävän kehityksen vastaisia”

Suomen toimeenpanosuunnitelma voidaan jakaa kahteen osaan: poliittisiin painopisteisiin ja selonteon seurantajärjestelmään. Suunnitelmassa linjatut painopisteet ovat hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Nämä painopisteet ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan: toinen painopistealue ei toteudu ilman toista. Toimeenpanosuunnitelma korostaa, että edellytyksenä tavoitteiden toteutumiselle on panostus osaamisen kehittämiseen kestävästi ja oikeudenmukaisesti, määrätietoiset ja kunnianhimoiset toimet ilmastotyössä sekä kestävä talouden kasvattaminen.

Lappalainen kokee, että toimeenpanosuunnitelma ajaa hallituksen talouspolitiikkaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen sijaan:

“Talouskasvu ei ollut yhdenkään valmisteluprosessissa kuullun neuvonantoelimen mukaan ensisijainen tekijä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa. Selonteko antaa nyt ymmärtää, että kasvu on välttämätöntä.”

Myös Eduskunnan käsittelyssä 15. helmikuuta 2017 samanlaisia huolia nousi ilmoille.

”Vaikuttaa siltä, että tässä prosessia on kyllä kuultu eri tahoja, mutta heitä ei ole kuunneltu.”, nosti esiin kansanedustaja Emma Kari (vihr.) Hänen mukaansa valtioneuvosto on kopioinut hallitusohjelman tavoitteet ja kutsuu niitä nyt kestävän kehityksen selonteoksi.

Tämä tuntuu osittain olevan totta, sillä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi eduskunnan samaisessa käsittelyssä, että ”hallitus on laatinut selonteon listaamalla ne toimet, jotka tällä vaalikaudella toteutetaan. Tulevat hallitukset voivat panna paremmaksi ja toteuttaa lisää toimenpiteitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.” 

”Valtioneuvosto on kopioinut hallitusohjelman tavoitteet ja kutsuu niitä nyt kestävän kehityksen selonteoksi.”
-kansanedustaja Emma Kari (vihr.)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen näkee suurimman ristiriidan ilmastonmuutoksen torjunnassa ja resurssien vähäisyydessä:

”Suomalaisten ilmastopäästöt ovat liian suuret. Selonteossa puhutaan ilmastorahoituksen tärkeydestä, mutta missä ovat siihen suunnatut riittävät varat ja uudet toimenpiteet? Ilmastotyössä on vielä paljon kiviä kääntämättä, ja Suomella, jos jollain maailman maalla, on edellytykset onnistua!”

Kestävän kehityksen Suomi saavutetaan selonteon mukaan pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti ja osallistavasti, ulottuen myös tämän hallituskauden jälkeiselle ajalle. Ministeri Tiilikaisen kommentin perusteella todellisuus näyttää olevan vain sanoja paperilla, josta todelliset toimet ja resurssit puuttuvat.

Vaikka Suomen toimintasuunnitelma ei vastannutkaan monen mukaan kunnianhimoisiin tavoitteisiin, ansaitsee se myös kiitosta: seuranta- ja arviointijärjestelmä huomioi erinomaisesti niin eduskunnan roolin, budjettivaikutukset kuin sidosryhmien osallistamisen ulkoista arviointia unohtamatta. Ulkoasiainministeriön kestävän kehityksen vastuuvirkamiehen Sami Pirkkalan mukaan järjestelmä on kenties kunnianhimoisin maailmassa.

Kunhan se vain saadaan toimimaan.

 

EU:n panostus jää heppoiseksi

 

Euroopan Unioni ei virallisesti ole yksi sopijaosapuolista, mutta edustaa jäsenmaitaan ja otti vahvan roolin Agenda 2030:n valmistelussa. Euroopan komissio julkaisi viime marraskuussa oman visionsa kehityspolitiikan tulevaisuudesta, joka etenee seuraavaksi jäsenmaiden käsittelyyn. Kehityspoliittinen konsensus on osa EU:n vastausta Agenda 2030:lle, ja siitä on tarkoitus päästä sopuun kesään 2017 mennessä. Lisäksi komissio on kartoittanut, miten EU:n olemassa olevat politiikat edesauttavat kestävän kehityksen agendan tavoitteiden toteuttamista. Laajempi, tulevaisuuteen tähtäävä strategiatyö aloitetaan kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen, jolloin Brysselissä istuu jo uusi komissio ja parlamentti.

Rilli Lappalainen on vielä pettyneempi EU:n panostukseen kuin Suomen toimiin. Erityisenä ongelmana hän näkee sen, että komissio esittää toimenpiteiden aloittamisen vasta vuoden 2020 tienoilla, viisi vuotta Agenda 2030 -toimintaohjelman hyväksymisen jälkeen. Euroopan Unioni oli agendaa edeltävissä neuvotteluissa aktiivinen, mutta toimenpiteiden täytäntöönpanossa ei ole samanlaista intoa.

Kuten Suomen hallitus, myöskään komissio ei halua katsoa toimikauttaan pidemmälle.

Rilli Lappalainen vetoaa Suomen rooliin EU:n jäsenmaana ja sen merkityksestä vaikuttamistyössä: ”Suomella ja EU:lla on oikeat mahdollisuudet myös globaalin kestävän kehityksen edistämiseen, sillä EU:lla on vahva rooli maailman politiikassa ja Suomella sen jäsenmaana.”

”Mikä olisikaan parempi tapa vakuuttaa EU, kuin valita Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhdeksi painopisteeksi kestävä kehitys”, Lappalainen haastaa.

 

 

Kestävän maailman hyväksi

 

Maailman maat ovat yhdessä määritelleen tiekartan maailman pelastamiseksi. YK:n Agenda 2030 on ratkaisu sille maailmalle, jossa presidentti Trump rakentaa muureja ja eriarvoistuminen lisääntyy. Siksi on tärkeää, että Suomi tähtää tavoitteisiin täysillä. Kestävän kehityksen tulisi olla läpileikkaava arvo kaikessa päätöksenteossa ja politiikassa, Suomessa, EU:ssa ja globaalisti.

Ongelmana tavoitteiden toimeenpanossa on politiikan lyhytjännitteisyys. Sekä Suomen hallitus, että EU eivät uskalla tai halua ottaa vahvoja askelia kohti kestävämpää maailmaa, mikäli se vaatii suuria linjanvetoja kansallisella tasolla. YK:lla ei ole keinoja puuttua valtioihin, jotka eivät toteuta ohjelmaa, joten agendan toteutuminen on pikemminkin omantunnon kysymys.

Kestävän kehityksen tulisi olla läpileikkaava arvo kaikessa päätöksenteossa ja politiikassa, Suomessa, EU:ssa ja globaalisti.

Nyt tarvitsemme aktiivista kansalaista ja rautaisia keinoja vaatimaan kestävän kehityksen arvon mukaista seurantaa ja toimenpiteitä. Toimeenpanosuunnitelmat ovat vain yksi askel kestävän kehityksen edistämisessä, on aika ryhtyä sanoista tekoihin!

 

Lähteet

http://yk.fi/sdg

Communication on the next steps for a sustainable European future

http://kestavakehitys.fi/agenda-2030

https://sitoumus2050.fi/commitment/vihreaet-ajaa-kunnianhimoisia-kestaevaen-kehityksen-tavoitteita-suomessa-ja-maailmanlaajuisesti

http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/vuosituhattavoitteet

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/vuosituhattavoitteet/

http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&referer=http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/&Lang=E

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-3883_en.htm

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000002929451.html

Avain 2030 loppuraportti

Avain 2030 – policy brief

http://kehys.fi/uutiset/komission-uusi-visio-eun-kehityspolitiikasta-on-ristiriidassa-toimien-kanssa

http://kestavakehitys.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/sami-pirkkala-lahelta-katsoessa-kokonaisuus-hamartyy

http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/logot

YK:n peruskirja, luku IV

Kirjoittaja on Vision vihreästä koulutuksesta ja kansainvälisistä hankkeista vastaava suunnittelija.