Keskipisteessä Arktis

Arktis tuo monelle varmasti mieleen sulavat jäätiköt, jääkarhut ja öljynporauksen. Tuo pohjoinen hyytävä kolkka on niin ainutlaatuinen ympäristö kuin myös useita kansoja yhdistävä alue. Se ulottuu kahdeksan valtion alueelle, mutta on koti myös lukuisille alkuperäiskansoille.

Näitä kaikkia uhkaa ilmastonmuutoksen seurauksena nopeasti muuttuva ympäristö. Luonnon sopeutuessa ja jääpeitteiden vähetessä avautuu portti myös muutoksista hyötyville. Saadaanko talous nousuun Arktisen alueen tuottamilla palveluilla ja avataanko jäämeren reitti rahtilaivoille? Miten alueen herkkyys ja kulttuuri säilyvät, kun mikään ei ole enää ennallaan?

Suomi aloitti toukokuussa 2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Arktinen neuvosto kokoaa yhteen Arktisen alueen toimijat. Jäseninä ovat seitsemän maan lisäksi myös alkuperäiskansojen edustajat. Epävarmuuden ja muuttuvan ilmaston aikana Suomella onkin suuri vastuu ohjata neuvostoa ja pyrkiä edistämään Arktisen alueen kestävää kehitystä. Puheenjohtajaohjelmassaan Suomi nostaa vahvasti esiin myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda2030) ja sen miten Arktisen alueella nämä saavutetaan.

On tärkeää, ettei kaksivuotinen puheenjohtajakausi ole vain yksi kimalle Suomi 100 –juhlavuoden loistossa vaan vastuu otetaan vakavasti. Suomen tulee turvata niin Arktisen luonnon monimuotoisuus kuin sen ihmisten mahdollisuudet tasa-arvoiseen ja hyvään elämään.

Miten alueen herkkyys ja kulttuuri säilyvät, kun mikään ei ole enää ennallaan?

Vihreän Tuuman uusimmassa numerossa paneudutaan mm. Arktisen alueen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin haasteisiin, EU:n rooliin alueella sekä luonnon ja alkuperäiskansojen sopeutumiseen.

Yhteistä on kuitenkin vahva viesti Arktiselta alueelta: ilmastonmuutos on pysäytettävä!

Kirjoittaja on Vihreän Tuuman Arktis-teemanumeron päätoimittaja sekä Vision suunnittelija.