Kansa valitsi apulaispormestari Parviaisen eduskuntaan

Olli-Poika Parviainen saapuu Tuuman haastatteluun kirjaimellisesti junan tuomana. Tampereen apulaispormestarin tehtävissä jo nelisen vuotta toiminut Parviainen yllätti gallupit ja ennustajat. Hän pääsi Pirkanmaalta läpi toisena vihreänä kansanedustajana. Haastattelussa puhumme Parviaisen kanssa politiikkaa.

Olli-Poika Parviainen tuli mukaan politiikkaan vuoden 2003 eduskuntavaalien alla. Hän perusti tuolloin puolueen nuorille paikallisen järjestön Tampereelle, lisäksi hän oli mukana perustamassa valtakunnallista Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liittoa (ViNO).  Parviainen on alun perin kotoisin Raumalta ja muutti Tampereelle opiskelemaan. Parviainen, joka tunnetaan parhaiten ”O-P”:nä päätyi tuolloin myös Oras Tynkkysen avustajaksi. Kuten monilla muilla läpimenneillä on hänellä myös voimakasta taustaa kunnallispolitiikassa. Ensimmäiseksi varavaltuutetuksi hänet valittiin vuonna 2005, valtuutetuksi vuonna 2009 ja apulaispormestariksi vuonna 2011.

Parviainen kommentoi poliittisen uransa alkua vaatimattomasti:

― Se tapahtui vähän puolittain tosissaan kun perustettiin paikallisyhdistys nuorille vihreille. Pääasia oli, että on jotain tekemistä ja pääsee edistämään itselleen tärkeitä arvoja. Halusimme tehdä yhteiskunnallisesti hyödyllisiä asioita. Hommahan lähti sitten myöhemmin vähän käsistä ja ViNOa voi kutsua nykyään yhdeksi merkittävimmistä poliittisista nuorisojärjestöistä.

Parviainen kuitenkin toteaa, että vaikka suhteellisesti nuorilla ehdokkailla meni näissä vaaleissa hyvin, jäi silti keskuskaupunkien ulkopuolella nuorten menestys jälkeen suurimpien kaupunkien ehdokkaiden tuloksesta. Tämä selittyy hänen mukaansa sillä, että syrjäisemmillä seuduilla vihreiden kannatus laahaa muutenkin kaupunkien perässä.

Miten Olli-Poika Parviainen kuvailee omaa poliittista ideologiaansa:

― Mä olen arvo-liberaali ja maltillisen punavihreä.

Parviainen näkee, että keynesiläisen perinteeseen nojaavassa talousteoriassa on perää. Suhdanteisiin täytyy pystyä vastaamaan myös elvyttävällä talouspolitiikalla. Tampereellakin on pyritty kuntatasolla harjoittamaan elvytystä, vaikka valtio ei ole aina talkoisiin lähtenytkään.

― Lama on iskenyt Tampereella pahiten työllisyyteen ja työttömyys hipoo 18 prosenttia. Samalla valtio on lisännyt kuntien velvoitteita esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuuksien maksuissa, ja kaupungin menot ovat kasvaneet merkittävästi. Valtio on siis lisännyt kuntien velvoitteita kauniista puheistaan huolimatta, ja kasvattanut kuntien kustannuksia sekä heikentänyt mahdollisuuksia kunnallisen työllisyydenhoidon toteutuksessa.

Pettikö kokoomus siis lupauksensa, kun lupaili vaalikauden alussa kuntien tehtävien karsimista leikkausten vastapainoksi?

― Tässä kävi nyt niin, että valtio ei ole kyennyt purkamaan kunnilla olevia velvoitteitta, mutta leikkasi samalla valtionosuuksia. Ei pelkästään kokoomus, vaan myös SDP oli keskeisesti mukana asiassa. Toisaalta sivusta on huono huudella ja myös vihreät olivat suurimman osan kaudesta hallituksessa, joten tärkeintä olisi se, että vastaavat tilanteet vältettäisiin jatkossa. Vuoden 2011 vaalikentillä monet puolueet puhuivat myös koulutuksen puolesta, mutta hallitus kuitenkin kohdensi koulutukseen suoria ja epäsuoria leikkauksia. Osa jäi kuitenkin onneksi toteutumatta.

Parviainen on hyvin pettynyt niin kaatuneeseen kunta-uudistukseen kuin keskeytyneeseen sote-uudistukseenkin. Molempiin uudistuksiin valmistautumiseen tehtiin Pirkanmaalla merkittävästi töitä, mutta uudistusten kaatuessa suurin osa tästä kalliista työstä valui hukkaan. Positiivista on kuitenkin se, että selvitystyöstä jäi käteen joitakin keinoja, joilla edistää kuntien välistä yhteistyötä huolimatta uudistusten kariutumisesta.

Mitkä ovat sitten Olli-Poika Parviaisen kannalta tärkeimmät tavoitteet seuraavalla vaalikaudelle?

― Tärkeitä tavoitteita on monia mutta kun nyt työllisyydestä puhutaan, suurimmissa kaupungeissa pitäisi kokeilla kokonaisvaltaisempaa kunnallista työllisyyden hoitamista. Toinen asia on tottakai työpaikkojen luominen. Julkista elinkeinopolitiikka pitäisi pohjata paremmin uusille kasvualoille. Kolmantena asiana nostaisin perustulokokeilun.

Parviaisen mielestä eduskuntavaalien kokonaistulos oli vaikea ja liian konservatiivinen, mutta vihreiden vaalivoitto oli huojentava, sillä vihreän vaihtoehdon löysivät monet vasemmalta ja oikealta. Entä miten hän näkee kuntavaaleissa menestymisen toteutuvan?

― Poliittinen kartta on hieman vanhentunut, ja mitä enemmän ihmiset alkavat äänestämään muulla perusteella, kuin se, että palvellaanko me kärjistäen sanottuna työnantaja- vai ammattiliikettä, niin sitä enemmän on meillä potentiaalia kasvattaa kannatustamme. Tähän tilaisuuteen tarttuminen on meidän mahdollisuutemme ylittää tuo 10 % kannatuslukema. Me ymmärrämme myös sen, että ihmisten tarpeet ja ajankohtaiset kysymykset ovat erilaisia mm, asuinympäristöstä riippuen, ja sikäli tämä kuplakeskustelu on aika erikoista vihreästä näkökulmasta.

Parviainen myöntää kuitenkin, että vihreiden kannatus korreloi edelleen alueellisesti asukastiheyden kanssa. Erilaiset asiat koskettavat ihmisiä, mutta vihreät voivat koskettaa jokaista äänestäjää näin halutessaan. Vihreiden on jalkauduttava ja vietävä nämä teemat mukavuusalueidensa ulkopuolelle koko maahan. Uusien toimijoiden kasvattaminen onkin ensisijaisen tärkeää, jotta valtakunnan laajuista kannatusta pystytään nostamaan.

― Tarvitaan eräänlaisia vihreitä majakoita pieniin kuntiin ja jopa kyläyhteisöihin saakka. Siltojen rakentaminen vie aikaa.

Toivo Laitinen on vihreä aktiivi, valtiotieteiden opiskelija ja Vision harjoittelija keväällä 2015