Arktinen neuvosto – Mikä se on?

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana 2017-2019. Nyt onkin hyvä aika päivittää perustiedot neuvostosta ja sen toiminnasta.

Arktinen neuvosto on perustettu vuonna 1996. Neuvosto on kahdeksan pohjoisnapaa ympäröivän maan hallituksen välinen yhteistyöfoorumi. Jäsenmaat ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska (ml. Färsaaret ja Grönlanti), Islanti, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat. Lisäksi arktisten alkuperäiskansojen järjestöt osallistuvat Arktisen neuvoston toimintaan pysyvinä osallistujina. Muille yhteisöille voidaan myöntää kokouksiin tarkkailijastatus. EUlle ei ole sen pyrkimyksistä huolimatta saanut virallista tarkkailijan asemaa neuvostossa.

Neuvoston tehtävänä on edistää arktisen alueen kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Neuvosto pyrkii yhteisymmärryksessä laatimaan suosituksia ja arvioita Arktisen alueen hyväksi. Neuvoston toimintarakenne on erittäin joustava mikä mahdollistaa sen, että neuvosto kykenee vastaamaan nopeasti alueen haasteisiin. Se onkin pystynyt säilyttämään roolinsa alueen pääasiallisena yhteistyöfoorumina juuri tehokkuutensa takia

Arktisen neuvoston lisäksi Arktisella alueella toimii myös Arktinen talousneuvosto, Pohjoismaiden neuvosto sekä Barentsin euroarktinen neuvosto ja aluekomitea.

Miten arktinen neuvosto toimii?

Neuvoston pääasiallinen työ tehdään kuudessa pysyvässä työryhmässä, jotka ovat:

  • Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelma (AMAP)
  • Arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluohjelma (CAFF)
  • Arktisen meriympäristön suojeluohjelma (PAME)
  • Ympäristöonnettomuuksien torjunta arktisella alueella (EPPR)
  • Kestävän kehityksen työryhmä (SDWG)
  • Toimintaohjelma saasteiden vähentämiseksi (ACAP)

Näiden lisäksi erilaisille projekteille perustetaan työryhmiä ja suuret linjaukset tehdään Arktisen neuvoston ministerikokouksessa, jota johtaa puheenjohtajavaltion edustaja.

Suomi Arktisen neuvoston puheenjohtajana

Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajana 2017-2019. Puheenjohtajamaana Suomen velvollisuus on varmistaa, että neuvosto toimii tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä määritellä puheenjohtajakautensa prioriteetit. Puheenjohtaja johtaa ministerikokousta sekä virkamieskomitean (SAO) ja kestävän kehityksen työryhmän (SDWG) kokouksia. Kausi on kaksivuotinen.

Suomi on valmistellut puheenjohtajaohjelman, jossa pääprioriteeteiksi määritellään ympäristönsuojelu, viestintäyhteydet, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Näiden lisäksi Suomi haluaa selvittää, miten YK:n Kestävän kehityksen tavoitteita (Agenda 2030) voidaan hyödyntää Arktisen alueella.

 

Lähteet:

Valtioneuvoston raportti: Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa (2017-2019) muutoksen ja epävarmuuden aikakaudella

Suomen puheenjohtajuusohjelma 2017-2019 Arktisessa neuvostossa

Kirjoittaja on Vihreän Tuuman Arktis-teemanumeron päätoimittaja ja Vision suunnittelija.