Ammatillisen opetuksen tulevaisuus on murroksessa – teknologian ilmiöt muuttavat sekä työelämää että opetusta

Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan lähes vuosi sitten tammikuussa. Vierailimme Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa, jossa koulutuksen kehittäminen on tuonut mukanaan myös onnistumisia. Vaikka uutisointi on keskittynyt uudistuksen heikkouksiin, Tredun henkilöstö vakuuttaa, että hyötyjäkin on ollut. Ammatillinen opetus on yhä jatkuvassa muutoksessa.

 

Viileänä marraskuisena aamuna opiskelijat ovat ehtineet jo työn touhuun Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun toimipisteessä Pyynikillä. Joulutori tuo jo tuntua lähenevästä lomasta, ja käytävät ovat täynnä puheensorinaa sekä kohti luokkahuoneita kulkevia opiskelijoita.

Lähellä rakennuksen pääaulaa sijaitsee opiskelijoiden olohuoneeksi tarkoitettu Kohtaamo, joka avasi ovensa viime keväänä. Toimipistepäällikkö Sisko-Liisa Sillanpää kertoo, että tarve Kohtaamon kaltaiselle tilalle kävi ilmi opiskelijoille teetetystä kouluterveyskyselystä.

-Täältä opiskelijat löytävät Tampereella tarjolla olevia palveluita ja tulevia tapahtumia.

Kyseessä ei ole ainoa uudistus, jonka toimipiste on lähiaikoina kokenut. Yhteensä 2400 opiskelijaa saa opetusta tiloissa, jotka ovat muuttuneet merkittävästi muutaman viime vuoden aikana.

On helppo hetkeksi unohtaa olevansa yhä oppilaitoksen seinien sisäpuolella, sillä keskus on kaikkea muuta kuin mielikuvat perinteisestä ammattikoulusta.

Oiva esimerkki on hyvinvointikeskus Tredun Helmi, jota kohti Sillanpää kulkuamme johdattaa. Hänen avatessaan Helmen oven käy ilmi, että hyvinvointikeskuksessa palvelee muun muassa terveyskioski, parturi-kampaamo, kauneushoitola ja ravintola sekä jopa pieni hotelli.

Opiskelijat ottavat asiakkaita vastaan asiakaspalvelutiskillä, tuotteita ja palveluita mainostavat kuulutukset kaikuvat tiloissa englannin ja suomen kielillä ja hoitolassa asiakkaat nauttivat monipuolisista hemmotteluhoidoista tai istuvat hiustenleikkuussa kampaajalla.

Kahtena päivänä viikossa hyvinvointikeskuksessa on ohjattua toimintaa lapsille, ja hotelli Helmi tarjoaa majoituspalveluita matkailijoille. Ympäristö muistuttaa vahvasti työelämää.

On helppo hetkeksi unohtaa olevansa yhä oppilaitoksen seinien sisäpuolella, sillä keskus on kaikkea muuta kuin mielikuvat perinteisestä ammattikoulusta. Helmen kehitystyö alkoi Tampereelle vuonna 2016. Sitä ennen tiloissa toimi vain hius- ja kauneusala.

Työelämää muistuttava tekeminen ei ole valikoitunut Treduun sattumalta, vaan se käy yksiin alkuvuodesta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen kanssa.

 

Entistä yksilöllisempää opiskelua

Amisreforminakin tunnettu uudistus astui voimaan lähes vuosi sitten tammikuussa. Kyseessä on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ammatillinen koulutus muuttui reformissa osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi. Käytännössä uudistus lisäsi työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Lisäksi jokainen opiskelee nyt yksilöllisen opintopolun mukaan.

Yksilöllinen opintopolku mahdollistaa jokaiselle etenemisen itselle sopivassa tahdissa. Kun aikaisemmin koko ryhmä suoritti opintoja tasatahtiin, nyt samoja kursseja tekevät opiskelijat voivat kaikki olla eri vaiheissa opintoja.

Tällä hetkellä elo ammatillisessa oppilaitoksessa on jatkuvaa kehitysyötä.

Kuviota muuttaa sekin, että oppilaitokseen tulee uusia opiskelijoita kolmen viikon välein. Perinteisen yhteishaun sijasta käynnissä on jatkuva haku.

Tredussa opiskelijat aloittivat uudet käytänteet elokuussa, jolloin uusi lukuvuosi käynnistyi. Moni henkilöstöstä nimeää reformin onnistumiseksi sen, että työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja työelämää muistuttavaa oppimista on nyt aikaisempaa enemmän: opiskelijat pääsevät heti opintojen alkuvaiheessa kokeilemaan työntekoa aidossa työelämälähtöisessä ympäristössä.

–  Reformi on lisännyt asiakaspalvelua, mikä taas mahdollistaa oppilaille nopeamman siirtymisen työelämään. Myös yrittäjyyteen liittyvät opinnot ja yhteistyö yritysten kanssa ovat lisääntyneet. Toiminta alalla edellyttää yrittäjyyttä, kertoo hiusalan opettaja Leena Huhta.

Vieressä istuva aikuiskoulutus ja työelämäpalveluiden lehtori Kirsi Mustonen jatkaa, että työelämätaitojen merkitys on noussut. Niistä joutuu keskustelemaan opiskelijoiden kanssa enemmän kuin aikaisemmin. Työelämätaidot menevät toisinaan jopa ammatillisen osaamisen edelle.

Tällä hetkellä elo ammatillisessa oppilaitoksessa on jatkuvaa kehitysyötä.

– Kaikki ajatukset eivät toimi käytännössä. Reformi on kuitenkin tuonut tarpeellista ravistelua. Kaikki ei ole ollut negatiivista, vaikka se, miten nopeasti uudistus tapahtui, on ehkä koettu negatiiviseksi, Mustonen sanoo.

Kuva: Ida Kannisto

Tulevaisuus murroksessa

Tredun johtaja Outi Kallioinen sanoo, että reformissa on kyse luultavasti merkittävimmästä ammatillisen opettajuuden uudistamisen vaiheesta.

– Asiaa valmisteltiin pitkään jo ennen lakiuudistuksen voimaantuloa. Henkilöstölle oli paljon koulutuksia, jotta reformia päästiin viemään eteenpäin samantyyppisesti eri puolilla maata, Kallioinen kertoo.

Parhaillaan siirrytään pois siitä, että opettaja huolehtii yksin omasta opintojaksostaan, ja kohti maailmaa, jossa opettajatiimit huolehtivat yhdessä tutkintojen tuottamisesta ja opiskelijoiden yksilöllisestä kohtaamisesta sekä entistä yksilöllisempien opintopolkujen räätälöimisestä.

Tredussa henkilöstö on selvästi ylpeä yhä työelämälähtöisemmistä opiskelutavoista, jotka näkyvät esimerkiksi hyvinvointikeskuksen toiminnassa.

Lehtori Kirsi Mustonen vahvistaa, että käsitykset oppimisesta ja opettamisesta muuttuvat koko ajan.

– Tulevaisuuden haaste on se, miten ajasta ja paikasta riippumaton opetus järjestetään. Lisäksi yksilöllinen ohjaus painottuu yhä enemmän.

– Yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on aika iso haaste, koska resursseja on vähennetty merkittävästi, jatkaa Outi Kallioinen.

Kallioinen suhtautuu ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen innostuneesti, ja se näyttää hänen mukaansa kiehtovalta, joskaan ei aivan vaivattomalta.

Vaikuttaakin siltä, että vaikka tulevaisuus ja koulutuksen uudistukset tuovat mukanaan lukuisia haasteita, osa oppilaitoksista näkee tulevassa myös mahdollisuuksia. Tredussa henkilöstö on selvästi ylpeä yhä työelämälähtöisemmistä opiskelutavoista, jotka näkyvät esimerkiksi hyvinvointikeskuksen toiminnassa. Tredussa muutokset ovat pääosin lähteneet käyntiin mukavasti. Tulevaisuus on kuitenkin oppilaitoksissa yhä avoinna, koska koulutuksen kehittäminen on kesken.

– Kiinnostavaa on, miten työelämä ja tutut toimintatavat muuttuvat tulevaisuudessa. Miten      paljon tulee teknologisia innovaatioita, tekoälyä, robotiikkaa ja muita ilmiöitä, jotka muuttavat ja murtavat ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden ja kokonaisuuden?

”Koulussa oppii, millaista työ on liikkeessä”

Opiskelijoiden näkökulmasta työelämää muistuttava opiskelu on tarpeen. Puolitoista vuotta sitten opintonsa Tredussa aloittaneet Petra Maja ja Elli Siippanen ovat molemmat sitä mieltä, että opinnot antavat valmiuksia työelämään.

Tredun Helmessä toiminta on kiinni tässä päivässä, ja esimerkiksi ajanvaraus toimii netissä.
–  Kun täältä valmistuu, on ihan valmis siirtymään töihin, Siippanen sanoo.

Maja on samaa mieltä. Hän toteaa, että opintojen aikana on jo tehty niin paljon, että opiskelijat osaavat paljon valmistuessaan. Maja muistaa, että ensimmäisenä opiskeluvuotena asiakaspalvelu alkoi jo ennen joulua. Aluksi jännitti se, osaako huomioida asiakasta ja toteuttaa tämän toiveet. Opettajat ovat kuitenkin auttamassa ja heiltä saa tukea.

– Joskus asiakas tulee kuvan kanssa, eikä ajattele, että olemme vasta opiskelemassa.
Silti epäonnistumisia ei ole tullut ainakaan itselleni, Maja kertoo.

Ida Kannisto on vapaa toimittaja ja pian valmistuva journalistiikan maisteriopiskelija, joka on kiinnostunut erilaisista kulttuureista ja ihmisten tarinoista ympäri maailmaa.