Aloitteilla parempaa demokratiaa

Internetin välityksellä osallistuminen on yhä helpompaa, mutta miksi kuntalaisaloitteita tehdään niin vähän? Joonas Pekkanen kirjoittaa suomalaisten aloiteoikeuksista verkkodemokratian välineinä.

Kansalaisaloitteen tekeminen tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2012, kun kansalaisaloitelaki ja siihen liittyvät perustuslain muutokset tulivat voimaan. Kansalaisaloitelaki antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi, jos sen tueksi onnistutaan keräämään 50 000 kannatusilmoitusta.Kansalaisaloite merkitsee perustavanlaatuista muutosta poliittiseen järjestelmäämme: se on askel suoremman ja osallistuvamman demokratian suuntaan ja edelleen kohti legitiimimpää hallintoa. Deliberatiivisen demokratian teorian mukaisesti kansalaisaloitteessa kyse on päätöksentekomenettelyjen avaamisesta julkiselle harkinnalle ja todellisen kansalaiskeskustelun merkityksen kasvattamisesta. Nyt ensimmäistä kertaa poliitikkojen monopoli määritellä oman nelivuotiskautensa asialista murtuu, ja kansalaisaloitteen avulla keskusteluun voidaan nostaa poliittisesti ja eettisesti hankalia, mutta samalla hyvin merkittäviä kysymyksiä.

Mikäli 50 000 kannatusilmoituksen raja ylitetään, eduskunnan on yksiselitteisesti otettava kantaa kansalaisten vaatimukseen. Aloitteen avulla voidaan eduskunnan käsitteluun nostaa esimerkiksi turkistarhaus, kirkon ja valtion suhde, eutanasia ja ruotsin kielen asema. Merkityksellisintä kansalaisaloitteessa on, että se institutionalisoi moderniin demokraattiseen päätöksentekoon olennaisesti kuuluvan keskustelun ja estää vaikeista asioista vaikenemisen.

Kansalais- ja kuntalaisaloitteen yhteiset ongelmat ja mahdollisuudet

Paikallishallinnon tasolla kansalaisaloitteella on jo pitkään ollut vastine. Kunnan asukkailla oli jo vuoden 1976 kuntalain mukaan mahdollisuus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Tätä paikallista aloiteoikeutta vielä tarkennettiin vuoden 1995 kuntalaissa. Kuntalaisaloitteesta ei kuitenkaan ole syntynyt yleisesti tiedostettua ja käytettyä osallistumisen ja vaikuttamisen kanavaa. Kuntaliiton tutkimuksen (Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana, 28.3.2012) mukaan keskimääräisessä kunnassa jätetään vain 8,8 kuntalaisaloitetta. Kuntaliiton selvityksen mukaan kuntalaisaloitteet ovat koskeneet useimmiten teknisiä palveluilta, sivistys-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita sekä sosiaalitointa.

Syy kuntalaisaloitteen heikohkoon käyttöasteeseen voi olla siinä, että niillä saadaan aikaan muutoksia vain oman kunnan asioissa. Yhteiskunta on hyvin suuressa määrässä oikeudellistunut, ja useimmista merkittävistä asioista säädetään lailla. Kansalaisaloitelain esitöiden mukaan kansalaisten tekemät aloitteet voivat koskea mitä tahansa eduskunnan lainsäädäntövallassa olevaa asiaa lukuun ottamatta kansainvälisiä sopimuksia tai budjettiasioita.

Eräs merkittävä syy aloitteiden tekemisen vähyyteen saattaa olla myös aloitteen tekemisen ja sen käsittelyvaiheiden seuraamisen vaikeus. Laadukkaan aloitteen tekeminen on haastavaa ja usein yksittäiselle ihmiselle liki ylivoimaista. Myös asian käsittelyn seuraaminen kunnallishallintoa tuntemattomalle saattaa osoittautua hankalaksi, ja monimutkainen hallintomenettely epäilemättä johtaa vakavaan turhautumiseen. Samat ongelmat todennäköisesti koskevat myös kansalaisaloitetta: lainsäädännön monimutkaisuus, hallinnollinen byrokratia ja aloitteiden käsittelyyn vaikuttavat kirjalliset vaatimukset saattavat tosiasiallisesti muodostaa esteen hyvienkin ajatusten päätymiselle lainsäätäjän tietoon.

Mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi juuri kansalaisaloitteiden osalta on Avoimessa ministeriössä jo ryhdytty työhön. Avoin ministeriö r.y. on vuoden 2012 alussa perustettu voittoa tavoittelematon vapaaehtoisorganisaatio, joka tarjoaa nettipalvelun kansalaisaloitteiden kehittelyyn ja auttaa aloitteiden vireillepanijoita löytämään vapaaehtoisapua aloitteiden ja kampanjoiden suunnitteluun. Kansalaisaloitelain tarkoituksen tehokkaaksi toteuttamiseksi ja kansalaisaloitteiden merkityksen varmistamiseksi Avoin ministeriö on kehittänyt aloitevalmisteluprosessin lisäksi sähköisen allekirjoituspalvelun, jonka toivotaan edistävän mahdollisimman tehokasta kannatusilmoitusten keräämistä.

Sähköinen verkkodemokratia on hyvin uusi ilmiö, mutta pidän sitä ennennäkemättömän tehokkaana ja laajasti uusia mahdollisuuksia avaavana demokratian edistämisen välineenä. Avoin ministeriö keskittyy ennen kaikkea lakiehdotuksen muodossa olevien aloitteiden laadukkaaseen tuottamiseen ja tarkoituksenmukaisen julkisen keskustelun käynnistämiseen.

Napin painalluksella

Tietyistä ongelmakohdista huolimatta sekä kansalais- että kuntalaisaloitejärjestelmät sisältävät suuria mahdollisuuksia. Niiden avulla ihmiset sekä kuntalaisina että kansalaisina voivat ottaa julkisen sfäärin haltuunsa ja tosiasiallisesti muokata maailmaansa paremmaksi.

Kansalaisaloitteiden osalta 50 000 kannatusilmoituksen raja voidaan jatkossa toivottavasti ylittää ongelmitta, kunhan aloite on laadittu ja perusteltu laadukkaasti ja avoimen julkisen keskustelun siivittämänä. Kun kansalaisaloitteen valmisteluun osallistuu yksissä tuumin suuri ihmisjoukko, on eduskunnan hyvin vaikeaa sivuuttaa kansalaisten näkemyksiä. On syytä uskoa, että sama pätee myös kuntalaisaloitteisiin.

Avoimen ministeriön tarkoitus on fasilitoida juuri tällaisia kehityskulkuja: mikäli kansalaisaloitteiden osalta onnistutaan keräämään hyviä kokemuksia, samankaltainen aloitteiden laatimisprosessi ja keskustelualusta on syytä ottaa käyttöön myös kuntalaisaloitteiden tueksi. Kuntalaisaloitteen kannalta merkityksellistä on se, että sähköisen allekirjoittamismahdollisuuden käytännön toteutus on kansalaisaloitelaissa osoitettu oikeusministeriölle. Tähän tehtävään liittyen oikeusministeriöltä on tiettävästi tulossa keskitetty internetsivu, jonka kautta minkä tahansa kunnan asukas voi jättää kuntalaisaloitteen. Tällainen mahdollisuus tekee eri kuntien asukkaat tasavertaisemmaksi.

Myös kuntalaisaloitteiden laatimisessa, käsittelyvaiheiden seuraamisessa, aloitteiden kampanjoiden suunnittelussa ja muussa neuvonnassa saattaisi olla tarvetta sopivalle tukipalvelulle. Sillä sähköinen osallistuminen eli se tulevaisuus, jossa asiat tapahtuvat nappia painamalla, on juuri nyt käsillä.

Joonas Pekkanen on kauppatieteiden maisteri ja oikeustieteen ylioppilas. Pekkanen on toiminut kymmenen vuoden ajan sosiaalisen median, internet- ja mobiilipalveluiden yrityksissä. Vuoden 2012 alussa hän perusti voittoa tavoittelemattoman Avoin ministeriö -yhdistyksen edistämään kansalaisaloitejärjestelmää.