Ainutlaatuista Arktista on suojeltava

Suomi on paitsi yksi harvoista Euroopan unionin arktisista jäsenmaista yhdessä Ruotsin ja Tanskan kanssa, myös Arktisen neuvoston puheenjohtaja seuraavat kaksi vuotta. Tämä on merkittävä tehtävä. Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaiden lisäksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada.

Ilmastonmuutoksen merkit ovat alkaneet näkyä arktisilla alueilla pelottavan nopeasti: tutkijoiden mukaan lämpötilat ovat kohonneet paikoittain jopa 20 celsiusta normaalia korkeammiksi. Arktiksen suojelulla on kiire, ja toimista on pidettävä aiempaakin tiukemmin kiinni nyt, kun USA:n presidentti Trump vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta.

Maaliskuun täysistunnossa keskusteltiin vilkkaasti EU:n yhdennetystä politiikasta arktisella alueella. Kilpailu arktisista luonnonvaroista ja energialähteistä lisääntyy, mikä tuo mukanaan uusia riskejä jo nyt haavoittuvalle ympäristölle. Alueen ekosysteemin suojeluun on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.

Arktiksen suojelulla on kiire, ja toimista on pidettävä aiempaakin tiukemmin kiinni nyt, kun USA:n presidentti Trump vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta.

Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota perustamaan EU:n arktisen tiedotuskeskuksen, jotta tieto ainutlaatuisesta arktisesta alueestamme leviäisi tehokkaammin ja jonka avulla voitaisiin edistää muun muassa matkailua.

Jääpeitteen sulamisen myötä alueella avautuu uusia merireittejä liikennöintiin ja luonnonvarojen saavuttamiseen, mutta mahdollisuuksia korostettaessa todellisuus uhkineen helposti unohtuu. Jään sulaminen muuttaa luontoa, hankaloittaa merieläimien selviytymistä ja lisää riskejä esimerkiksi liikennöinnin suhteen: yksikin rahtilaivaonnettomuus, jossa raskasta polttoöljyä pääsee vuotamaan mereen, olisi tuhoisa. Veden puhdistaminen olisi alueella käytännössä mahdotonta.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite lämpenemisen pysäyttämisestä selvästi alle kahden asteen merkitsee sitä, että 80 % tunnetuista fossiilisista varannoista on jätettävä hyödyntämättä – myös arktisen alueen koskemattomat öljy- ja kaasureservit.

Valitettavasti öljynporaus ei tule loppumaan välittömästi. On uskomatonta, että kun tutkijat ovat yhtä mieltä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, valtiot edelleen havittelevat uusia öljykenttiä. Norja myönsi huhtikuussa öljynporausluvan uusille alueille arktisella Barentsinmerellä, ja USA:n presidentti Trump myös valmistelee öljynporauksen sallimista uusilla arktisilla alueilla.

Valtiot haluavat paitsi osansa öljyn taloudellisista hyödyistä, myös geopoliittisesta vaikutusvallasta alueella. Merkkejä aktiivisuuden lisääntymisestä on nähty myös Venäjän asevoimissa, jotka ovat lisänneet joukkojensa läsnäoloa arktisella alueella. Arktisen alueen kaikenlaista militarisoimista on vastustettava ja ratkaisuja etsittävä yhdessä dialogin ja valikoivan sitoutumisen kautta.

Hyvä esimerkki geopolitiikasta on sekin, että Venäjä ei ole sallinut EU:lle tarkkailijastatusta Arktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtaja Suomi nyt parhaillaan on.

Toivon, että puheenjohtajakautensa aikana Suomi tulee kiinnittämään huomiota ympäristöteemojen lisäksi hyvään keskusteluyhteyteen alueen väestön kanssa. Tälle Suomella on myös Euroopan unionin vahva tuki. Alkuperäiskansojen itsehallintoelimiä tulee tukea jatkossakin ja varmistaa, että elinkeinojen edellytykset säilyvät. Ilmastonmuutos on vaikeuttanut elämää esimerkiksi Lapissa monin tavoin: säiden nopeat vaihtelut ja muutokset lumi- ja jääpeitteessä koettelevat poronhoidosta eläviä saamelaisia.

Suomi ei saa nyt hukata mahdollisuuksiaan. Ratkaisuja on etsittävä yhteistyön ja kaikkia osapuolia koskevan sääntelyn kautta. Tässä Suomella on keskeinen rooli, niin Euroopan unionin jäsenenä kuin Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana.